Töitä työttömille

Suuret yritykset, kuten Nokia ja A-Katsastus karsivat satoja työntekijöitä pois eri syihin vedoten. A-Katsastuksen maajohtajan Seppo Hämäläisen mukaan yhtiön on sopeuduttuva markkinatilanteeseen kilpailun kiristymisen ja katsastusalan markkinoiden muuttumisen seurauksena. Monet yritykset siirtävät toimintaansa ulkomaille halvempien materiaalien ja halvan työvoiman perässä.

Samaan aikaan terveyden- ja hyvinvoinninlaitos toteaa, että köyhyys on lisääntynyt. Irtisanotuista ihmisistä ei kovinkaan moni löydä uutta työpaikkaa ja jää sitten elämään tukien avulla. Silti monissa yrityksissä, kuten kaupunkien päiväködeissa on työvoimapulaa.

Yritysten pitäisikin kouluttaa enemmän itse ihmisiä töihin esimerkiksi toisen työntekijän avulla tämän työajalla, kuin odottaa sitä oikeaa työntekijää, jolla on alan tutkinto ja aikaisempaa kokemusta hommasta. Tietenkään tämä ei ole mahdollista kaikkiin tehtäviin, mutta väittäisin että perusduunarien hommiin on.

-Habaster

Suomalaiselle työvoimalle arvostusta

Suomalaiset teollisuusyritykset ovat viimeaikoina sulkeneet Suomen tehtaitaan ja irtisanoneet paljon työntekijöitä. Yritykset siirtävät tuotantonsa halvemman työvoiman perässä esimerkiksi Kiinaan tai Intiaan. Esimerkiksi Suomine sulki Nastolan tehtaansa Marraskuun lopussa. Mielestäni Suomalais yritysten täytyy kantaa suurempaa vastuuta Suomen työllisyydestä ja hyvinvoinnista , eikä vain yrittää maksimoida omia voittojaan.Myös hallitus voisi palkita Suomalaiseen työvoimaan panostavia yrityksiä esimerkiksi verohelpotuksilla
-ape

Maahanmuuttajia ei mielestäni tarvita lisää, koska nuorilla ja muilla suomalaisilla on muutenkin huonosti töitä. Joudutaan lomauttamaan työläisiä ja palkat laskee. Eli suomalaisille enemmän töitä. Maahanmuuttajat ovat muutenkin valmiina tekemään töitä heikoilla palkoilla, mikähän ei sovi korkeasti koulutetuille suomalaisille, mutta kyllä suomalaisetkin olisivat varmaan valmiina tekemään töitä, jos vain maksetaan edes jonkin verrran palkkaa.

-Timpula

Suomeen lisää maahanmuuttajia

Suomen on otetettava maahan lisää maahanmuuttojia, että työvoimapula saadaan ratkaistua. Mutta jos työvoimapula aiotaan ratkaista laittamalla maahanmuuttajat töihin niin heidät on myös koulutettava hyvin.



- Perttu Jussila

Stubb kansanedustajana

Suomen nykyinen ulkoasiainministeri Alexander Stubb, ilmoitti 18.8.2010 YLE TV1:n Aamu-tv:ssä asettuvansa ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Stubb kuuluu kiistatta Suomen tunnetuimpiin poliitikkoihin, mainetta hän on kerännyt myös ulkomailla. Nykyään hän siis toimii Suomen ulkoministerinä. Aikaisemmin hän on työskennellyt Euroopan parlamentissa jäsenenä, Euroopan Unionin erityisasiantuntijana ja Euroopan komissiossa puheenjohtajan neuvonantajana. Nyt Stubb haluaisi jatkaa uraansa kansanedustajana.

Stubb aloittaa maaliskuussa 2011 vaalikampanjansa. Hän esiintyy erilaisissa tapahtumissa eri puolilla Suomea jo ennen varsinaisen kampanjan alkamista. ”Korvat kuulolla”. Hänellä on lisäksi oma ”Alex Stubb – Tiimi”, johon kuka tahansa voi liittyä. Tiimin jäsenenä annat Stubbille tukesi.

Monet povaavat Alexander Stubbista vuoden 2011 eduskuntavaalien äänikuningasta. Mielipiteet hänen pätevyydestään kansanedustajaksi jakautuu; osa uskoo hänen tuovan eduskuntaan kaivattua ”uutta verta”, mutta osa taas ajattelee Stubbin vieraantuneen tavallisen kansan elämästä.

Stubbia on kritisoitu hänen kyvyttömyydestään ottaa kritiikkiä vastaan. Ihmiset ovat kommentoineet Stubbin kuittaavan eriävät mielipiteet vain olankohautuksella tai tyrmäämällä ne tuomitsemalla ne kehityksen estäväksi suomettumiseksi. Osaa ihmisistä taas ärsyttää Stubbin ”turha EU mielistely” ja joka asian kommentointi, kun ei hän oikeasti saa mitään konkreettista aikaan kuitenkaan. Stubb pyrkii eduskuntaan ”Espoolaisena perheenisänä”, mikä on saanut monet pohtimaan Stubbin uskottavuutta. Mikä perheen isä hän voi olla kun on niin kiireellinen ja hänellä on niin tärkeä ura. Vielä kun kaikki vapaa-aikakin kuluu juoksutietojen päivittämisessä blogiin.

Positiivista ja kannustavaa palautetta hän on saanut mm. siitä että, hän ottaa aktiivisesti kantaa ja kommentoi ajankohtaisia asioita. Hänellä on paljon tietoa ja taitoa. Hänen rohkean, avoimen ja suvaitsevaisen persoonan katsotaan sopivan hyvin luotettavalle päättäjälle, jolle kansa voi luottavaisesti valtaansa antaa. Monet ovat myös sitä mieltä, että Alexander Stubb on tuonut politiikkaa lähemmäksi kansaa ja saanut erityisesti myös nuoret kiinnostumaan siitä. Se voi olla yksi Stubbin menestyksen syy.

Itse uskon, että Alexander Stubb pääsee eduskuntaan helposti. Mielestäni Alexander Stubb olisi nimenomaan uusien ajatusten, ideoiden ja ratkaisujen tuoja, koska hänellä on paljon kokemusta ja erilaisia näkemyksiä, joita hän on kansainvälisellä urallaan kerännyt. Hän myös varmasti tulee pysymään Suomen ulkoministerinä, koska on siinä tehtävässä menestyksekkäästi toiminut. Luulenpa, mikäli Stubb valitaan eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa, että hän ei pelkkään kansanedustajan rooliin tyydy, ainakaan moniksi kausiksi. Vaan hänen tavoitteenaan ovat paljon vaikutusvaltaisemmat tehtävät.

Loppuun vielä lainaus Stubbin blogista:

”Tulen varmasti keskittymään pitkälti kansainvälisiin kysymyksiin, koska mielestän Suomen kansanedustulaitos tarvitsee yhä enemmän kansainvälisyyttä. Tällä saralla minulla on toivottavasti annettavaa.”

- Annni

Kun ollaan liian kilttejä

Kerjäläisiä on paljon. Niin on myös romaneja jotka valtaavat asutuksillaan alueita joita he eivät edes välttämättää omista. Asuvat röttelöissä jotka on koottu autoista ja lakanoista. Tai hyvällä tuurilla heillä sattuu olemaan asuntovaunu. Minkä takia nämä romanit asuvat näin? Minkä takia romanit kerjäävät? Jos he ovat suomenkansalaisia hehän saavat kansaneläkkeen täytettyään 18 joistakin perusteettomista syistä. Ei minkään lainen vakaumus voi olla esteenä työnteolle. Tai jos voi, niin minä ainakin perustan jonkun lahkon jonka ensimmäinen pyhä laki joka lukee pyhässä kirjassa kieltää kaikenlaisen työnteon. Ja toinen laki määrää lahkolaisen saamaan valtiolta pyhänvakaumuksentukea jonka määrän saa itse valita.

Kerjääminen tulisi kieltää, tai ei nyt aivan kieltää. Onhan se elinkeinon harjoittamista joten sitä tulisi verottaa. Luvattomasta kerjäämisestä seuraisi rangaistus joka muodostettaisiin huomioimalla tekijän ikä ja arvioimalla tekijän iän perusteella työvuodet ja kaikki arvioidut ansiot 50e/päivä pakko lunastettaisiin kyseiseltä rikolliselta. Eihän kerjääjät pidä edes vapaa päivä.

Ja nyt kun saatiin edes vähän siivottua luvatonta toimintaa ja rikollisia järjestöjä Suomesta karkoittamalla ja antamalla matkarahat niin johan joku yli suojeleva "romaneille tulee paha miele kun pääsevät kotiin jouluksi" järjestö sanoo vastaan tietenkin. Tottakai romanit saavat pysyä täällä kunhan tekevät töitä ja maksavat veronsa kuuliaisesti. Elämä on nyky-yhteiskunnassa selviämisen takia työtä ja miksi siis pitäisi rasittaa muita ihmisiä suuren töyttömyysprosentin omistavalla vähemmistöllä.

-Kansa

Kerjääminen, mikä ongelmana?

Kerjäämistä on ollut, sitä on edelleen ja se jatkuu vielä kauas tulevaisuuteen, ellei siihen puututa. Siitä valitettiin, ei valitettu tai ei välitetty. Sen kieltämiseen puututtiin, sitä yritettiin ja se hylättiin. Monia muotoja löytyy ja joka laidasta, itse löydyn valittamattomista ja hylkäämisen kannattajista. Vastustajia kannalleni tietenkin löytyy, mutta ovatko he miettineet mitä kerjämisen kieltämisestä seuraa?

Olisiko heidän mielestään sitten parempi kun lehdet olisivat täynnä uutisia ryöstöistä ja katutolpat liimattu täyteen "etsintäkuulutettu" ilmoituksia, vai entä mukavan koti-illan keskeytys kun kerjäläiset tulisivat ovelle? Ja mihin ne tärkeämmät poliisin työt jäävät kun kerjääminen vie kaikki voimat, sillä ei se siltä istumalta todellakaan loppuisi. Sitten valitetaan kun poliisit eivät vahdi ryyppääviä teinejä, ei niitä poliiseja loputtomiin ole.

Kuten muuallakin sanottu niin romanit ovat yhtä tärkeä vähemmistö kuin muutkin ja vapaa elinkeinon harjoitus ei pätisi enää jos kerjääminen kiellettäisiin, ja mihinkäs elintasojen tasaisuuteen ympäri maata sitten päästäisiin kun edelleen vähemmistöjen ja köyhien elinolosuhteet pahentuisivat? Kerjääminen kiellettäisiin lailla jos siitä seuraisi suurempaa ja laajempaa haittaa yhteiskunnalle. Näin ei vielä ole, joten miksi puuttua asiaan ja pahentaa tilannetta. Vielä lisäksi on mielipiteitä siitä miten määritellä kerjääminen ja kuinka kerjäläiset rumentavat katukuvaa. Katusoittajatkin keräävät rahaa soittamisella, mutta miks sitä ei kiellettäisi, ja onhan katukuvan pilaaminen yhteydessä roskaamiseen. Se on kielletty, mutta onko toteutunut? Siinä ehkä toteutumisen mahdollisuus kerjäämiselle, kiellettäisiin mutta ei toteutuisi...

-laku

Suomi velkojen maksajana

Miten moneen maahan joudumme vielä verojamme syytämään? Irlannin pankkien rypemisestä johtuvan 85 miljardin EU-tukipaketin Suomen osuus on 740 miljoonaa euroa. Tuosta 740 miljoonaa euroa Irlantiin ja katsotaan tarviiko ne lisää. Sen jälkeen on Portugali jonne heitetään se 300 miljoonaa, jonka jälkeen annetaan Espanjalle 600 miljoonaa. Sen jälkeen Suomi voi ottaa vähän lisää velkaa. Sitten on vuorossa varmaankin Kypros, sinne menee ehkä 150 miljoonaa. Jäljelle jää Romania ja Bulgaria jotka molemmat saavat Suomelta 300 miljoonaa ja eihän Unkaria voi jättää ilman rahoja. Annetaan vaikka 200 miljoonaa. Ensi vuonna EU:ssa uusi maa Kroatia saattaa myös tarvita 200 miljoonaa, joten annetaan etukäteen. Kauanko menee että Suomelle annetaan tukipaketti, koska Suomi on ottanut itse niin paljon velkaa maksaakseen muiden kömmähdykset?

- Jesse_messias

Eduskunta ja torkkupeitot

Vähän aikaa sitten uutisissa nousi esiin kohuotsikkoja, miten eduskunta tuhlaa rahojaan turhaan: torkkupeittoihin! Apua! Suomalaiset nostivat tietenkin kauhean metelin, mitä nyt tuhlaamaan 127 euroa per edustaja johonkin niin tyhjänpäiväiseen kuin peitto päiväunille. Rahathan voitaisiin käyttää johonkin paljon hyödyllisempään.

Suomen kansalaiset kuitenkin unohtavat, miten pienestä summasta loppujen lopuksi on kyse. Suomen budjetista peittojen osuus on aivan minimaalinen, hyödyllisyyden tason voi jokainen itse määritellä.

Ehkä eduskuntaa voisi moittia asian uutisoinnista. Ensimmäisenä otsikoihin pääsi rahantuhlaus, kun projekti oli kuitenkin pääasiassa positiviinen: työllistettiin suomalaisia käsityöläisiä. Jos eduskunta olisi kertonut ensin suomalaisten työllistämisestä, olisivat ihmiset saattaneet suhtautua paljon myönteisemmin. Yleensäkin suomalaisten pitäisi kiinnittää huomiota oleellisempiin asioihin kuin yksiin peittoihin!

satuprinsessa93

Onko Suomen seuraava valuutta markka?

Useiden euromaiden velkaongelmat ovat herättäneet spekulaatioita siitä, kestääkö euro kasassa. Jos euro hajoaisi tai jotkut siitä irtaantuisivat, mitä tapahtuisi? Syntyisikö pienempi euroalue vai omat kansalliset valuutat? Tulisiko Suomeen taas markka vai olisiko valuutan nimi jokin muu?
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen ei usko siihen, että euro olisi vaakalaudalla. Hänen mukaansa Euroopan unionissa ja eurossa on nimittäin ennen kaikkea kyse poliittisesta ja historiallisesta rauhanprojektista.
Jos kuitenkin Suomi vaihtaisi valuuttaa ja ei hyväksyisi markkaa, nii mikä olisi siten uuden valuutan nimi? Joidenkin lähteiden mukaan uuden kansallisen vaalutan nimi voisi olla vaikka aalto tai sisu. Naurettavaa. Kansalliset valuutat todennäköisesti vain sekoittaisivat asioita lisää.
Eurossa pysyminen on luultavasti kuitenkin paras vaihtoehto.

-karpaasi666

Stubb ja Wikileaks

Suomen ulkoasiainministeri Alexander Stubb on tuominnut Wikileaksin tietovuodot. Hänen mielestään avoimuutta on syytä kannattaa, mutta salaisten asiakirjojen julkituominen on lähempänä laittomuutta kuin avoimuutta. Stubb on kertonut olevansa huolissaan paljastusten mahdollisesta voimasta horjuttaa valtioiden välisiä suhteita. Stubb toivoo, että valtioiden välinen yhteistyö säilyisi ennallaan ja diplomaattien raportointi ei ajautuisi itsesensuuriin. Stubbin toiveet ovat toki miellyttäviä, mutta jos tietovuotojen vyöry on lupausten mukaisesti vasta alullaan, todennäköisesti valtioiden väliset suhteet ovat uhkaavasti vaarassa viilentyä.

Suomesta Stubb ei kuitekaan ole huolissaan, mutta vain sillä perusteella ettei asiakirjojen sisällöstä ole vielä varmuutta. Ulkoasiainministerin mielestä siis tuskin mikään voi horjuttaa Suomen ja Yhdysvaltojen erinomaisia välejä. Kuitenkin Stubbille itselleenkin niin tärkeästä asiasta, kuin Suomen liittymisestä Natoon, on asiakirjojen perusteella ilmennyt epävarmuutta Yhdysvaltojen puolelta. Suomi ei ehkä olekaan niin tervetullut Natoon kuin on uskottu, joten ovatko muutkaan asiat kaverusten välillä vilpittömiä. Onko liian idealistinen Suomi vaan liian hyväuskoinen?
...Ja Stubb itse liian sinisilmäinen.

-jemna

Suhdanteet ja ennusteet – talouskriisin jälkihoito

Maailmantalous on alkanut näyttää selviä merkkejä toipumisesta tämän vuoden aikana. Talouskasvua on kuitenkin varjostanut lukuisat vastoinkäymiset niin Kreikassa kuin Irlannissakin. Keväällä EU-maat ja IMF joutuivat lainaamaan rahaa Kreikan pelastamiseksi, josta Suomen osuus oli noin 1,5 miljardia euroa. Irlantiin kehittynyt asuntokupla puhkesi talouskriisin myötä ja se joutui myös tukeutumaan Euroopan unionin ja IMF:n rahoitustukeen marraskuussa. Kansainvälisen valuuttarahaston eli IMF:n pääjohtajan Dominique Strauss-Kahnin mielestä valuuttojen devalvointia tulisi välttää kaikin mahdollisin keinoin, jotta hauras talouskasvu jatkuisi. Valuuttojen arvojen muuttaminen voisi olla hänen mielestään olla katastrofi kansainväliselle talouspolitiikalle.

Kreikan ja Irlannin lisäksi Portugalin hallitus ilmoitti, ettei se usko oman maansa talouskasvuun lähiaikoina. Tämän vuoden bruttokansantuotteen Portugali ennustaa olevan 1,3 prosenttia, mutta ensi vuonna luvun arvioidaan jäävän vain 0,2 prosenttiin. Verotusta on jouduttu lähi aikoina kiristämään ja julkisen talouden varoja on jouduttu leikkaamaan rankasti, jotta budjettivaje saataisiin kuriin. Muualla onkin alettu pelkäämään, että Portugalin taloudelle kävisi samoin kuin Kreikalle. Espanjassa on tällä hetkellä kaikista EU-maista suurin työttömyysongelma, sillä 20,8 prosenttia kaikista työikäisistä on työttömänä.

Maailman pörssikurssit nousivat lokakuussa korkeimmilleen yli kahteen vuoteen. Osakekurssien ja raaka-aineiden hintojen nousu johtuu talouskasvusta, dollarin laskusta ja teollisuusmaiden ennätyksellisen pienistä koroista. Euron dollarikurssi kävi lokakuussa jopa 1,41 dollarissa. Opec on ennustanut raakaöljyn kysynnän kasvavan 85,6 miljoonaan tynnyriin päivässä. Kartelli uskoo kulutuksen kasvavan tasaisesti vaikka talous tulisikin hieman heilahtelemaan lähitulevaisuudessa. Ihmiset ostavat tällä hetkellä keskimäärin yhtä paljon luksustuotteita kuin ennen finanssikriisin alkua vuonna 2008. Luksustuotteiden kauppa käy parhaiten Aasiassa etenkin Kiinassa, siellä tuotteiden myynti nousi tänä vuonna 22 % (Yhdysvalloissa 12 % ja Euroopassa 6 %).

-APSU

Suomen talous elpyy

OECD eli taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö on ennustanut talouskasvun hiipuvan teollisuusmaissa erityisesti euroalueella. Kiinassa, Venäjällä, Saksassa ja Japanissa talouskasvun ennustetaan kuitenkin vielä jatkuvan. Tällä hetkellä suomen talouskasvu näyttää silti valoisalta, sillä Suomelle on arvioitu 2,7 prosentin talouskasvua ja tuleville seuraaville vuosille jo yli 3 prosenttia.

Suomen talous on kasvanut syyskuussa neljä prosenttia viime vuodesta. Suomessa kasvua on tapahtunut varsinkin rakennusalalla sekä teollisuudessa. Teollisuus on tehnyt tilauksia liki kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna.

Suomen vientikin on kasvanut ja etenkin Venäjän kauppa käy. Venäjälle vieville suomalaisyrityksille tehdyn kyselyn mukaan vienti on kasvanut noin puolella yrityksistä. Työttömyysaste on myös kääntynyt laskuun, se oli alkuvuonna 9,3 prosenttia ja nyt lokakuussa 7,4 prosenttia.

-APSU

Kerjääminen ja kerjäläiset

Kerjäämistä ei kriminalisoitu ja mielestäni tämä päätös oli aivan oikein, sillä kerjäämisen kieltäminen lailla olisi ollut järjetöntä. Ensinnäkin lain valvominen olisi melkein mahdotonta ja lisäksi kerjäämisen määrittely tuottaisi ongelmia. Itsestäni tuntuu, että melkein jokainen määrittelee kerjäläisen romaniksi ja eihän asia niin tosiasiassa ole. Suomesta löytyy rahanpyytäjiä ihan omastakin takaa.

Kerjäläisiin liitetään yleensä myös häiritsevä ja väkivaltainen käytös, mutta aidosti hätää kärsiviäkin on paljon. Häiritsevä ja väkivaltainen käytös on sitäpäitsi jo kielletty, joten kerjäämisen kieltäminen on tässäkin suhteessa tarpeeton. Itse uskon, että kerjäämisen kieltäminen olisi jopa voinut lisätä rikollisuutta, esim. varkauksia.

Jos jollakin on niin kova pula jostakin, että se pakottaa kerjäämään, on hänellä mielestäni oltava oikeus siihen. Jokainenhan voi viimekädessä itse päättää antaako kerjäläiselle vai ei.

-mallu

Euro nousee veloista huolimatta

Sijoittajat ovat huolissaan euroalueen veloista (Irlanti). Euro on kuitenkin pystynyt nousemaan viime päivinäkin verrattuna USA:n dollariin. Jos Irlannin kaltainen tilanne toistuu toisessa euromaassa niin uskon, että silloin euron arvo alkaa laskea.
Euro on vahva valuutta ja sen arvo verrattuna USA:n dollariin on noussut tasaisesti kokoajan. Vuonna 2000 eurolla sai 0,83 dollaria ja tänään vastaava lukema on 1,3305. Nousu on ollut huima ja uskon euron vahvistuvan samaa tasaista tahtia myös jatkossa.
Mielestäni euro on jo liiankin vahva verrattuna muihin valuuttoihin. Hintataso on korkea ja siitä johtuen vienti kärsii, sillä euromaissa on suhteessa niin kallista verrattuna muihin maihin. Euroopasta tehdään ostosmatkoja paljon esim. Venäjälle ja Viroon, mutta harvempi lähtee euromaiden ulkopuolelta tekemään halpoja ostosmatkoja esim. Suomeen.


Jospe

Euro Viroon 2011

Kovaa keskustelua herättänyt aihe on lähiaikoina ollut euron tuleminen Viron valuutaksi kruunujen tilalle 2011, Viron täytettyä euro-alueen pääsyvaatimukset. Pääsyvaatimuksena euro-alueelle pyrkivien maiden budjettivaje ei saa ylittää kolmea prosenttia, vaikka harva euro-maista pystyi aikaisempina vuosina siihen. Jotta budjetti saatiin sopivaksi piti tehdä suuria muutoksia: muun muassa alentaa palkkoja, irtisanoa työläisiä ja eläkerahastojen valtion osuuksien maksujen pysäyttäminen. Ensi vuonna vain neljä euromaata (Suomi, Saksa, Luxemburg ja Viro) seitsemästätoista yltää EU:n sääntöjen mukaiseen julkisen talouden alijäämätavoitteeseen, joka on enintään 3 prosenttia suhteessa BKT:seen.

Virolaiset toivovat, että euron tulo lisäisi luottamusta maata kohtaan ja saisi ulkomaisia investoijia rohkaistua, eikä kruunua enää voisi devalvoida. Mielestäni se nostaa kyllä varmaankin vaurautta Virolle ja nostaisi palkkoja, mutta samalla kun vaurautta alkaa pikku hiljaa tulemaan kaupan avulla niin Viron valtio alkaa nostamaan myös veroja enemmän saadakseen itselleenkin tuloja lisää.

Euron saapuminen on hyvä uutinen laivayhtiöille sekä matkailulle. Matkailu todennäköisesti lisääntyy Viroon, koska on paljon helpompaa käyttää rahaa, kun ei tarvitse vaihtaa euroja kruunuiksi ja jotkut taas matkustavat mielenkiinnosta siihen, miten hinnat muuttuvat euron myötä.

Toisaalta taas eipäillään paljon sitä, että kaupat nostavat hintojaan euron myötä ja jos Viro nostaa verojaan. Hintojen noustessa matkustajamäärät taas vähenevät. Vaikka Viron viranomaiset ja kauppiaat ovatkin tehneet "herrasmiessopimuksen" siitä, ettei euro nostaisi hintoja niin uskon, että nousee aika varmasti, jos ei heti niin ainakin parin vuoden aikana.

Palkkatasojen todennäköisen nousun jälkeen (jos talous paranee niin kuin arvioidaan) virolaiset alkavat saada enemmän rahaa itselleen, jolloin heillä on enemmän varaa itsellään matkustaa esimerkiksi Suomeen, joka taas tuo Suomelle lisää rahaa. Mutta tuskinpa ne virolaiset tänne haluavat tulla.

Ripakinttu

USA:n talous kuralla(ko)?

Onko Yhdysvaltain talous todella nii kuralla kuin aina sanotaan. Ei minusta, vaikka USA:n talous kävikin pohjalla on se nyt alkanut jo nousta pois finanssi- ja talouskriisistään hitaasti mutta varmasti. FED (Federal Reserve) eli Yhdysvaltain keskuspankki aikookin nostaa maan jaloilleen vaikka väkisin. Tämä onkin minusta tärkeää, koska Yhdysvaltain talous vaikuttaa moniin muihin maihin ja niiden talouteen myöskin täällä Euroopassa, sillä onhan USA ylivoimaisesti maailman suurin kansantalous. Joten jos Yhdysvalloilla menee huonosti se vaikuttaa negatiivisesti myös muihin maihin. Toivottavasti talous jatkaa nyt nousuaan päästyään alkuun, sillä pohjalla ei ole koskaan mukavaa.

-lare

Maksammeko elääksemme vai elämmekö maksaaksemme?

Minä, minun päätökseni & minun ostokseni.
Kuluttajina ostaessamme tuotteita emme ajattele tuotteen tekijää ja sille ''lahjoittamaamme'' rahaa, talousvakaudesta nyt puhumattakaan. Ajattelemme ostostamme tuotteena, josta on meille tiettyä hyötyä. Senhän vuoksi me siitä maksammekin. Voimme itse päättää ostammeko vaiko emme, mutta hinta jonka joudumme tietyista asioista maksamaan ei olekaan meidän päätettävissämme.
Tuotteen tai minkä tahansa hyödykkeen on kuitenkin käytävä kaupaksi, joten hintoja ei voi nostaa niin korkealle ettei kuluttajat voisi sallia sitä itselleen. Tällöin yritys ei saa tuottoa ja työntekijöille ei ole varaa maksaa palkkaa. Tuloksena konkurssi, sekä ripaus inflaation tuntua.
Hintojen on kuitenkin pysyttävä sen verran korkealla, että ne tuottaisivatkin jotain. Eihän kukaan halua perustaa yritystä, jonka tuotteiden valmistaminen vie enemmän varoja kuin mitä niistä myynnin jälkeen saadaan? (Loppupeleissä sellainen onkin mahdotonta.) Ostovoimaa pyritään pitämään mahdollisimman suurella volyymillä. Tähän vaikuttaa vahvasti myös kilpailut; parhaiten menestyy se, jolta saa laadukkainta ja halvinta. Sitähän kuluttajat haluavat.
Eurooppaan kuuluessamme olemme antaneet EKP:lle vallan päättää tärkeimmistä raha- ja talouspolitiikan asioista, aivan kuten muutkin euro-alueeseen kuuluvat maat. Tämä tarkoittaa myös sitä, että muiden EU-maiden talouskriisit vaikuttavat dominomaisesti myös meidän Suomen talouteen. Euroopan kuluttajahinnat sekä työttömyys summataan yhteen ja sen jälkeen päätetään, mikä on euron arvo, kasvavatko vai laskevatko hinnat.. EU:n tilastoviraston mukaan työttömyysaste on korkein 12 vuoteen, mikä kuulostaa karulta varmasti jokaisen korviin. Kuluttajahinnat ovat nousseet keskimäärin vajaat 2%. Suomessa tuskin kukaan voi väittää, ettei ole huomannut hintojen kasvua ainakaan viime vuosikymmenen aikana. Kauhistusta saattavat aiheuttaa myös nousevat makeis- ja limsaverot. Oli miten oli, jopa tämän hetken niin sanotun inflaation tuntumassa ostamme ja kulutamme, mikä on taloutemme kannalta välttämätöntä. Kuluttajahintoja nostetaan, jotta niiden verotuloilla voidaan taata mahdollisimman monelle työpaikka.
Kaaosteoreettisesti sanoen; kaikki vaikuttaa kaikkeen, oli sitten positiivista tai negatiivista. Ostamalla ja kuluttamalla turvaamme taloutemme. Yritykset pyörivät, työntekijät saavat palkkansa ja pääsevät sillä edelleen kuluttamaan.
Ostakaamme hyvällä omallatunnolla!

Y

Ruotsi ruotuun

Onko meillä oikeus vai pakko opiskella ruotsia? Tämä kysymys jakaa meidät suomalaiset vahvasti kahteen osaan.
Olisikohan meidän jo kuitenkin aika mennä eteenpäin ja päästä pakkoruotsista eroon?!!

On muitakin valtioita, joilla on ollut pakko opiskella oman kielensä lisäksi muunkin maan kieltä.
Tällaisia ovat esimerkiksi Baltian maat. He joutuivat vuosia pänttäämään venäjää sen historian mukaisen vallan vuoksi. Nämä maat ovat kuitenkin päässeet siitä eroon ja jättäneet historian menneeseen, minne se kuuluukin. Meidän olisi hyvä seurata esimerkkiä.
Suomessa puolustellaan ruotsinkielen opiskelua sillä, että se kuuluu suomalaiseen kulttuuriin ja on meidän toinen kotimainen kielemme. Suomessa kuuluu saada palvelua suomen kielellä, mutta myös ruotsin kielellä. Eikö asioilla ole kuitenkin ajan mittaan tapana muuttua, mukaanlukien myös kulttuuri? Emmehän me enään asu luolissakaan kuten esi-isämme.
Mitä palveluihin tulee, niin ottavat palvelutehtäviin ihmisiä, jotka taitavat myös ruotsin kielen. Ei meistä kaikista virkamiehiä tule. Ruotsin pakollisuuden poistaminen ei tarkoita sitä, ettei olisi ihmisiä jotka puhuisivat ruotsia. Kieli ei mihinkään katoa, vaikka taito supistuisi. Ruotsin voisi jokainen ottaa valinnaisaineekseen, mikäli haluaisi.
Ruotsinkielen pakollisuuden muuttaminen vapaaehtoiseksi antaisi myös paremman mahdollisuuden, tilaa ja aikaa opiskella esimerkiksi muita kieliä. Opiskelijat saisivat paremmat mahdollisuudet täyttää lukujärjestyksensä itselleen tarpeellisimmiksi kokemillaan aineilla.
Onhan meillä opiskelijoillakin jonkinlaiset rajat kykyihimme. Olisi helpompaa keskittyä kieliin, joita haluamme oppia kuin ''pakkokieliin'', jotka suurimmalla osalla myöhemmin unohtuvat.
Ongelmana saattaisi tässä olla se, ettei kunnilla ole varaa pitää niin laajaa kielivalikoimaa, jotta oppilaat varmasti saisivat haluamaansa opetusta. Toisaalta, ruotsinkielisten osuus suomalaisista on sen verran pieni, ettei mielestäni ole järkevää suunnata voimavaroja koko kansan kielikoulutukseen. Meidän pakkoruotsista on luultavasti enemmän hyötyä ruotsalaisille kuin meille suomalaisille.
Ei ole ihme, että pakkoruotsi on viime aikoina puhututtanut kansaa varsinkin mediassa, sillä niin moni on sitä vastaan. Se johtuu siitä, ettei ruotsin kieltä koeta niin tärkeäksi. (Onhan meillä yhteiskielenä englanti.) Viimeksi ajankohtaisia asioita käsittelevä YLE-areena vatvoi pakkoruotsin ongelmaa marraskuussa. Tottakai on puolesta- ja vastaanpuhujia, mutta taitaa olla vain ajan kysymys milloin pakkoruotsi ei ole enään pakko.

Y