Töitä työttömille

Suuret yritykset, kuten Nokia ja A-Katsastus karsivat satoja työntekijöitä pois eri syihin vedoten. A-Katsastuksen maajohtajan Seppo Hämäläisen mukaan yhtiön on sopeuduttuva markkinatilanteeseen kilpailun kiristymisen ja katsastusalan markkinoiden muuttumisen seurauksena. Monet yritykset siirtävät toimintaansa ulkomaille halvempien materiaalien ja halvan työvoiman perässä.

Samaan aikaan terveyden- ja hyvinvoinninlaitos toteaa, että köyhyys on lisääntynyt. Irtisanotuista ihmisistä ei kovinkaan moni löydä uutta työpaikkaa ja jää sitten elämään tukien avulla. Silti monissa yrityksissä, kuten kaupunkien päiväködeissa on työvoimapulaa.

Yritysten pitäisikin kouluttaa enemmän itse ihmisiä töihin esimerkiksi toisen työntekijän avulla tämän työajalla, kuin odottaa sitä oikeaa työntekijää, jolla on alan tutkinto ja aikaisempaa kokemusta hommasta. Tietenkään tämä ei ole mahdollista kaikkiin tehtäviin, mutta väittäisin että perusduunarien hommiin on.

-Habaster

Suomalaiselle työvoimalle arvostusta

Suomalaiset teollisuusyritykset ovat viimeaikoina sulkeneet Suomen tehtaitaan ja irtisanoneet paljon työntekijöitä. Yritykset siirtävät tuotantonsa halvemman työvoiman perässä esimerkiksi Kiinaan tai Intiaan. Esimerkiksi Suomine sulki Nastolan tehtaansa Marraskuun lopussa. Mielestäni Suomalais yritysten täytyy kantaa suurempaa vastuuta Suomen työllisyydestä ja hyvinvoinnista , eikä vain yrittää maksimoida omia voittojaan.Myös hallitus voisi palkita Suomalaiseen työvoimaan panostavia yrityksiä esimerkiksi verohelpotuksilla
-ape

Maahanmuuttajia ei mielestäni tarvita lisää, koska nuorilla ja muilla suomalaisilla on muutenkin huonosti töitä. Joudutaan lomauttamaan työläisiä ja palkat laskee. Eli suomalaisille enemmän töitä. Maahanmuuttajat ovat muutenkin valmiina tekemään töitä heikoilla palkoilla, mikähän ei sovi korkeasti koulutetuille suomalaisille, mutta kyllä suomalaisetkin olisivat varmaan valmiina tekemään töitä, jos vain maksetaan edes jonkin verrran palkkaa.

-Timpula

Suomeen lisää maahanmuuttajia

Suomen on otetettava maahan lisää maahanmuuttojia, että työvoimapula saadaan ratkaistua. Mutta jos työvoimapula aiotaan ratkaista laittamalla maahanmuuttajat töihin niin heidät on myös koulutettava hyvin.



- Perttu Jussila

Stubb kansanedustajana

Suomen nykyinen ulkoasiainministeri Alexander Stubb, ilmoitti 18.8.2010 YLE TV1:n Aamu-tv:ssä asettuvansa ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Stubb kuuluu kiistatta Suomen tunnetuimpiin poliitikkoihin, mainetta hän on kerännyt myös ulkomailla. Nykyään hän siis toimii Suomen ulkoministerinä. Aikaisemmin hän on työskennellyt Euroopan parlamentissa jäsenenä, Euroopan Unionin erityisasiantuntijana ja Euroopan komissiossa puheenjohtajan neuvonantajana. Nyt Stubb haluaisi jatkaa uraansa kansanedustajana.

Stubb aloittaa maaliskuussa 2011 vaalikampanjansa. Hän esiintyy erilaisissa tapahtumissa eri puolilla Suomea jo ennen varsinaisen kampanjan alkamista. ”Korvat kuulolla”. Hänellä on lisäksi oma ”Alex Stubb – Tiimi”, johon kuka tahansa voi liittyä. Tiimin jäsenenä annat Stubbille tukesi.

Monet povaavat Alexander Stubbista vuoden 2011 eduskuntavaalien äänikuningasta. Mielipiteet hänen pätevyydestään kansanedustajaksi jakautuu; osa uskoo hänen tuovan eduskuntaan kaivattua ”uutta verta”, mutta osa taas ajattelee Stubbin vieraantuneen tavallisen kansan elämästä.

Stubbia on kritisoitu hänen kyvyttömyydestään ottaa kritiikkiä vastaan. Ihmiset ovat kommentoineet Stubbin kuittaavan eriävät mielipiteet vain olankohautuksella tai tyrmäämällä ne tuomitsemalla ne kehityksen estäväksi suomettumiseksi. Osaa ihmisistä taas ärsyttää Stubbin ”turha EU mielistely” ja joka asian kommentointi, kun ei hän oikeasti saa mitään konkreettista aikaan kuitenkaan. Stubb pyrkii eduskuntaan ”Espoolaisena perheenisänä”, mikä on saanut monet pohtimaan Stubbin uskottavuutta. Mikä perheen isä hän voi olla kun on niin kiireellinen ja hänellä on niin tärkeä ura. Vielä kun kaikki vapaa-aikakin kuluu juoksutietojen päivittämisessä blogiin.

Positiivista ja kannustavaa palautetta hän on saanut mm. siitä että, hän ottaa aktiivisesti kantaa ja kommentoi ajankohtaisia asioita. Hänellä on paljon tietoa ja taitoa. Hänen rohkean, avoimen ja suvaitsevaisen persoonan katsotaan sopivan hyvin luotettavalle päättäjälle, jolle kansa voi luottavaisesti valtaansa antaa. Monet ovat myös sitä mieltä, että Alexander Stubb on tuonut politiikkaa lähemmäksi kansaa ja saanut erityisesti myös nuoret kiinnostumaan siitä. Se voi olla yksi Stubbin menestyksen syy.

Itse uskon, että Alexander Stubb pääsee eduskuntaan helposti. Mielestäni Alexander Stubb olisi nimenomaan uusien ajatusten, ideoiden ja ratkaisujen tuoja, koska hänellä on paljon kokemusta ja erilaisia näkemyksiä, joita hän on kansainvälisellä urallaan kerännyt. Hän myös varmasti tulee pysymään Suomen ulkoministerinä, koska on siinä tehtävässä menestyksekkäästi toiminut. Luulenpa, mikäli Stubb valitaan eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa, että hän ei pelkkään kansanedustajan rooliin tyydy, ainakaan moniksi kausiksi. Vaan hänen tavoitteenaan ovat paljon vaikutusvaltaisemmat tehtävät.

Loppuun vielä lainaus Stubbin blogista:

”Tulen varmasti keskittymään pitkälti kansainvälisiin kysymyksiin, koska mielestän Suomen kansanedustulaitos tarvitsee yhä enemmän kansainvälisyyttä. Tällä saralla minulla on toivottavasti annettavaa.”

- Annni

Kun ollaan liian kilttejä

Kerjäläisiä on paljon. Niin on myös romaneja jotka valtaavat asutuksillaan alueita joita he eivät edes välttämättää omista. Asuvat röttelöissä jotka on koottu autoista ja lakanoista. Tai hyvällä tuurilla heillä sattuu olemaan asuntovaunu. Minkä takia nämä romanit asuvat näin? Minkä takia romanit kerjäävät? Jos he ovat suomenkansalaisia hehän saavat kansaneläkkeen täytettyään 18 joistakin perusteettomista syistä. Ei minkään lainen vakaumus voi olla esteenä työnteolle. Tai jos voi, niin minä ainakin perustan jonkun lahkon jonka ensimmäinen pyhä laki joka lukee pyhässä kirjassa kieltää kaikenlaisen työnteon. Ja toinen laki määrää lahkolaisen saamaan valtiolta pyhänvakaumuksentukea jonka määrän saa itse valita.

Kerjääminen tulisi kieltää, tai ei nyt aivan kieltää. Onhan se elinkeinon harjoittamista joten sitä tulisi verottaa. Luvattomasta kerjäämisestä seuraisi rangaistus joka muodostettaisiin huomioimalla tekijän ikä ja arvioimalla tekijän iän perusteella työvuodet ja kaikki arvioidut ansiot 50e/päivä pakko lunastettaisiin kyseiseltä rikolliselta. Eihän kerjääjät pidä edes vapaa päivä.

Ja nyt kun saatiin edes vähän siivottua luvatonta toimintaa ja rikollisia järjestöjä Suomesta karkoittamalla ja antamalla matkarahat niin johan joku yli suojeleva "romaneille tulee paha miele kun pääsevät kotiin jouluksi" järjestö sanoo vastaan tietenkin. Tottakai romanit saavat pysyä täällä kunhan tekevät töitä ja maksavat veronsa kuuliaisesti. Elämä on nyky-yhteiskunnassa selviämisen takia työtä ja miksi siis pitäisi rasittaa muita ihmisiä suuren töyttömyysprosentin omistavalla vähemmistöllä.

-Kansa

Kerjääminen, mikä ongelmana?

Kerjäämistä on ollut, sitä on edelleen ja se jatkuu vielä kauas tulevaisuuteen, ellei siihen puututa. Siitä valitettiin, ei valitettu tai ei välitetty. Sen kieltämiseen puututtiin, sitä yritettiin ja se hylättiin. Monia muotoja löytyy ja joka laidasta, itse löydyn valittamattomista ja hylkäämisen kannattajista. Vastustajia kannalleni tietenkin löytyy, mutta ovatko he miettineet mitä kerjämisen kieltämisestä seuraa?

Olisiko heidän mielestään sitten parempi kun lehdet olisivat täynnä uutisia ryöstöistä ja katutolpat liimattu täyteen "etsintäkuulutettu" ilmoituksia, vai entä mukavan koti-illan keskeytys kun kerjäläiset tulisivat ovelle? Ja mihin ne tärkeämmät poliisin työt jäävät kun kerjääminen vie kaikki voimat, sillä ei se siltä istumalta todellakaan loppuisi. Sitten valitetaan kun poliisit eivät vahdi ryyppääviä teinejä, ei niitä poliiseja loputtomiin ole.

Kuten muuallakin sanottu niin romanit ovat yhtä tärkeä vähemmistö kuin muutkin ja vapaa elinkeinon harjoitus ei pätisi enää jos kerjääminen kiellettäisiin, ja mihinkäs elintasojen tasaisuuteen ympäri maata sitten päästäisiin kun edelleen vähemmistöjen ja köyhien elinolosuhteet pahentuisivat? Kerjääminen kiellettäisiin lailla jos siitä seuraisi suurempaa ja laajempaa haittaa yhteiskunnalle. Näin ei vielä ole, joten miksi puuttua asiaan ja pahentaa tilannetta. Vielä lisäksi on mielipiteitä siitä miten määritellä kerjääminen ja kuinka kerjäläiset rumentavat katukuvaa. Katusoittajatkin keräävät rahaa soittamisella, mutta miks sitä ei kiellettäisi, ja onhan katukuvan pilaaminen yhteydessä roskaamiseen. Se on kielletty, mutta onko toteutunut? Siinä ehkä toteutumisen mahdollisuus kerjäämiselle, kiellettäisiin mutta ei toteutuisi...

-laku

Suomi velkojen maksajana

Miten moneen maahan joudumme vielä verojamme syytämään? Irlannin pankkien rypemisestä johtuvan 85 miljardin EU-tukipaketin Suomen osuus on 740 miljoonaa euroa. Tuosta 740 miljoonaa euroa Irlantiin ja katsotaan tarviiko ne lisää. Sen jälkeen on Portugali jonne heitetään se 300 miljoonaa, jonka jälkeen annetaan Espanjalle 600 miljoonaa. Sen jälkeen Suomi voi ottaa vähän lisää velkaa. Sitten on vuorossa varmaankin Kypros, sinne menee ehkä 150 miljoonaa. Jäljelle jää Romania ja Bulgaria jotka molemmat saavat Suomelta 300 miljoonaa ja eihän Unkaria voi jättää ilman rahoja. Annetaan vaikka 200 miljoonaa. Ensi vuonna EU:ssa uusi maa Kroatia saattaa myös tarvita 200 miljoonaa, joten annetaan etukäteen. Kauanko menee että Suomelle annetaan tukipaketti, koska Suomi on ottanut itse niin paljon velkaa maksaakseen muiden kömmähdykset?

- Jesse_messias

Eduskunta ja torkkupeitot

Vähän aikaa sitten uutisissa nousi esiin kohuotsikkoja, miten eduskunta tuhlaa rahojaan turhaan: torkkupeittoihin! Apua! Suomalaiset nostivat tietenkin kauhean metelin, mitä nyt tuhlaamaan 127 euroa per edustaja johonkin niin tyhjänpäiväiseen kuin peitto päiväunille. Rahathan voitaisiin käyttää johonkin paljon hyödyllisempään.

Suomen kansalaiset kuitenkin unohtavat, miten pienestä summasta loppujen lopuksi on kyse. Suomen budjetista peittojen osuus on aivan minimaalinen, hyödyllisyyden tason voi jokainen itse määritellä.

Ehkä eduskuntaa voisi moittia asian uutisoinnista. Ensimmäisenä otsikoihin pääsi rahantuhlaus, kun projekti oli kuitenkin pääasiassa positiviinen: työllistettiin suomalaisia käsityöläisiä. Jos eduskunta olisi kertonut ensin suomalaisten työllistämisestä, olisivat ihmiset saattaneet suhtautua paljon myönteisemmin. Yleensäkin suomalaisten pitäisi kiinnittää huomiota oleellisempiin asioihin kuin yksiin peittoihin!

satuprinsessa93

Onko Suomen seuraava valuutta markka?

Useiden euromaiden velkaongelmat ovat herättäneet spekulaatioita siitä, kestääkö euro kasassa. Jos euro hajoaisi tai jotkut siitä irtaantuisivat, mitä tapahtuisi? Syntyisikö pienempi euroalue vai omat kansalliset valuutat? Tulisiko Suomeen taas markka vai olisiko valuutan nimi jokin muu?
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen ei usko siihen, että euro olisi vaakalaudalla. Hänen mukaansa Euroopan unionissa ja eurossa on nimittäin ennen kaikkea kyse poliittisesta ja historiallisesta rauhanprojektista.
Jos kuitenkin Suomi vaihtaisi valuuttaa ja ei hyväksyisi markkaa, nii mikä olisi siten uuden valuutan nimi? Joidenkin lähteiden mukaan uuden kansallisen vaalutan nimi voisi olla vaikka aalto tai sisu. Naurettavaa. Kansalliset valuutat todennäköisesti vain sekoittaisivat asioita lisää.
Eurossa pysyminen on luultavasti kuitenkin paras vaihtoehto.

-karpaasi666

Stubb ja Wikileaks

Suomen ulkoasiainministeri Alexander Stubb on tuominnut Wikileaksin tietovuodot. Hänen mielestään avoimuutta on syytä kannattaa, mutta salaisten asiakirjojen julkituominen on lähempänä laittomuutta kuin avoimuutta. Stubb on kertonut olevansa huolissaan paljastusten mahdollisesta voimasta horjuttaa valtioiden välisiä suhteita. Stubb toivoo, että valtioiden välinen yhteistyö säilyisi ennallaan ja diplomaattien raportointi ei ajautuisi itsesensuuriin. Stubbin toiveet ovat toki miellyttäviä, mutta jos tietovuotojen vyöry on lupausten mukaisesti vasta alullaan, todennäköisesti valtioiden väliset suhteet ovat uhkaavasti vaarassa viilentyä.

Suomesta Stubb ei kuitekaan ole huolissaan, mutta vain sillä perusteella ettei asiakirjojen sisällöstä ole vielä varmuutta. Ulkoasiainministerin mielestä siis tuskin mikään voi horjuttaa Suomen ja Yhdysvaltojen erinomaisia välejä. Kuitenkin Stubbille itselleenkin niin tärkeästä asiasta, kuin Suomen liittymisestä Natoon, on asiakirjojen perusteella ilmennyt epävarmuutta Yhdysvaltojen puolelta. Suomi ei ehkä olekaan niin tervetullut Natoon kuin on uskottu, joten ovatko muutkaan asiat kaverusten välillä vilpittömiä. Onko liian idealistinen Suomi vaan liian hyväuskoinen?
...Ja Stubb itse liian sinisilmäinen.

-jemna

Suhdanteet ja ennusteet – talouskriisin jälkihoito

Maailmantalous on alkanut näyttää selviä merkkejä toipumisesta tämän vuoden aikana. Talouskasvua on kuitenkin varjostanut lukuisat vastoinkäymiset niin Kreikassa kuin Irlannissakin. Keväällä EU-maat ja IMF joutuivat lainaamaan rahaa Kreikan pelastamiseksi, josta Suomen osuus oli noin 1,5 miljardia euroa. Irlantiin kehittynyt asuntokupla puhkesi talouskriisin myötä ja se joutui myös tukeutumaan Euroopan unionin ja IMF:n rahoitustukeen marraskuussa. Kansainvälisen valuuttarahaston eli IMF:n pääjohtajan Dominique Strauss-Kahnin mielestä valuuttojen devalvointia tulisi välttää kaikin mahdollisin keinoin, jotta hauras talouskasvu jatkuisi. Valuuttojen arvojen muuttaminen voisi olla hänen mielestään olla katastrofi kansainväliselle talouspolitiikalle.

Kreikan ja Irlannin lisäksi Portugalin hallitus ilmoitti, ettei se usko oman maansa talouskasvuun lähiaikoina. Tämän vuoden bruttokansantuotteen Portugali ennustaa olevan 1,3 prosenttia, mutta ensi vuonna luvun arvioidaan jäävän vain 0,2 prosenttiin. Verotusta on jouduttu lähi aikoina kiristämään ja julkisen talouden varoja on jouduttu leikkaamaan rankasti, jotta budjettivaje saataisiin kuriin. Muualla onkin alettu pelkäämään, että Portugalin taloudelle kävisi samoin kuin Kreikalle. Espanjassa on tällä hetkellä kaikista EU-maista suurin työttömyysongelma, sillä 20,8 prosenttia kaikista työikäisistä on työttömänä.

Maailman pörssikurssit nousivat lokakuussa korkeimmilleen yli kahteen vuoteen. Osakekurssien ja raaka-aineiden hintojen nousu johtuu talouskasvusta, dollarin laskusta ja teollisuusmaiden ennätyksellisen pienistä koroista. Euron dollarikurssi kävi lokakuussa jopa 1,41 dollarissa. Opec on ennustanut raakaöljyn kysynnän kasvavan 85,6 miljoonaan tynnyriin päivässä. Kartelli uskoo kulutuksen kasvavan tasaisesti vaikka talous tulisikin hieman heilahtelemaan lähitulevaisuudessa. Ihmiset ostavat tällä hetkellä keskimäärin yhtä paljon luksustuotteita kuin ennen finanssikriisin alkua vuonna 2008. Luksustuotteiden kauppa käy parhaiten Aasiassa etenkin Kiinassa, siellä tuotteiden myynti nousi tänä vuonna 22 % (Yhdysvalloissa 12 % ja Euroopassa 6 %).

-APSU

Suomen talous elpyy

OECD eli taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö on ennustanut talouskasvun hiipuvan teollisuusmaissa erityisesti euroalueella. Kiinassa, Venäjällä, Saksassa ja Japanissa talouskasvun ennustetaan kuitenkin vielä jatkuvan. Tällä hetkellä suomen talouskasvu näyttää silti valoisalta, sillä Suomelle on arvioitu 2,7 prosentin talouskasvua ja tuleville seuraaville vuosille jo yli 3 prosenttia.

Suomen talous on kasvanut syyskuussa neljä prosenttia viime vuodesta. Suomessa kasvua on tapahtunut varsinkin rakennusalalla sekä teollisuudessa. Teollisuus on tehnyt tilauksia liki kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna.

Suomen vientikin on kasvanut ja etenkin Venäjän kauppa käy. Venäjälle vieville suomalaisyrityksille tehdyn kyselyn mukaan vienti on kasvanut noin puolella yrityksistä. Työttömyysaste on myös kääntynyt laskuun, se oli alkuvuonna 9,3 prosenttia ja nyt lokakuussa 7,4 prosenttia.

-APSU

Kerjääminen ja kerjäläiset

Kerjäämistä ei kriminalisoitu ja mielestäni tämä päätös oli aivan oikein, sillä kerjäämisen kieltäminen lailla olisi ollut järjetöntä. Ensinnäkin lain valvominen olisi melkein mahdotonta ja lisäksi kerjäämisen määrittely tuottaisi ongelmia. Itsestäni tuntuu, että melkein jokainen määrittelee kerjäläisen romaniksi ja eihän asia niin tosiasiassa ole. Suomesta löytyy rahanpyytäjiä ihan omastakin takaa.

Kerjäläisiin liitetään yleensä myös häiritsevä ja väkivaltainen käytös, mutta aidosti hätää kärsiviäkin on paljon. Häiritsevä ja väkivaltainen käytös on sitäpäitsi jo kielletty, joten kerjäämisen kieltäminen on tässäkin suhteessa tarpeeton. Itse uskon, että kerjäämisen kieltäminen olisi jopa voinut lisätä rikollisuutta, esim. varkauksia.

Jos jollakin on niin kova pula jostakin, että se pakottaa kerjäämään, on hänellä mielestäni oltava oikeus siihen. Jokainenhan voi viimekädessä itse päättää antaako kerjäläiselle vai ei.

-mallu

Euro nousee veloista huolimatta

Sijoittajat ovat huolissaan euroalueen veloista (Irlanti). Euro on kuitenkin pystynyt nousemaan viime päivinäkin verrattuna USA:n dollariin. Jos Irlannin kaltainen tilanne toistuu toisessa euromaassa niin uskon, että silloin euron arvo alkaa laskea.
Euro on vahva valuutta ja sen arvo verrattuna USA:n dollariin on noussut tasaisesti kokoajan. Vuonna 2000 eurolla sai 0,83 dollaria ja tänään vastaava lukema on 1,3305. Nousu on ollut huima ja uskon euron vahvistuvan samaa tasaista tahtia myös jatkossa.
Mielestäni euro on jo liiankin vahva verrattuna muihin valuuttoihin. Hintataso on korkea ja siitä johtuen vienti kärsii, sillä euromaissa on suhteessa niin kallista verrattuna muihin maihin. Euroopasta tehdään ostosmatkoja paljon esim. Venäjälle ja Viroon, mutta harvempi lähtee euromaiden ulkopuolelta tekemään halpoja ostosmatkoja esim. Suomeen.


Jospe

Euro Viroon 2011

Kovaa keskustelua herättänyt aihe on lähiaikoina ollut euron tuleminen Viron valuutaksi kruunujen tilalle 2011, Viron täytettyä euro-alueen pääsyvaatimukset. Pääsyvaatimuksena euro-alueelle pyrkivien maiden budjettivaje ei saa ylittää kolmea prosenttia, vaikka harva euro-maista pystyi aikaisempina vuosina siihen. Jotta budjetti saatiin sopivaksi piti tehdä suuria muutoksia: muun muassa alentaa palkkoja, irtisanoa työläisiä ja eläkerahastojen valtion osuuksien maksujen pysäyttäminen. Ensi vuonna vain neljä euromaata (Suomi, Saksa, Luxemburg ja Viro) seitsemästätoista yltää EU:n sääntöjen mukaiseen julkisen talouden alijäämätavoitteeseen, joka on enintään 3 prosenttia suhteessa BKT:seen.

Virolaiset toivovat, että euron tulo lisäisi luottamusta maata kohtaan ja saisi ulkomaisia investoijia rohkaistua, eikä kruunua enää voisi devalvoida. Mielestäni se nostaa kyllä varmaankin vaurautta Virolle ja nostaisi palkkoja, mutta samalla kun vaurautta alkaa pikku hiljaa tulemaan kaupan avulla niin Viron valtio alkaa nostamaan myös veroja enemmän saadakseen itselleenkin tuloja lisää.

Euron saapuminen on hyvä uutinen laivayhtiöille sekä matkailulle. Matkailu todennäköisesti lisääntyy Viroon, koska on paljon helpompaa käyttää rahaa, kun ei tarvitse vaihtaa euroja kruunuiksi ja jotkut taas matkustavat mielenkiinnosta siihen, miten hinnat muuttuvat euron myötä.

Toisaalta taas eipäillään paljon sitä, että kaupat nostavat hintojaan euron myötä ja jos Viro nostaa verojaan. Hintojen noustessa matkustajamäärät taas vähenevät. Vaikka Viron viranomaiset ja kauppiaat ovatkin tehneet "herrasmiessopimuksen" siitä, ettei euro nostaisi hintoja niin uskon, että nousee aika varmasti, jos ei heti niin ainakin parin vuoden aikana.

Palkkatasojen todennäköisen nousun jälkeen (jos talous paranee niin kuin arvioidaan) virolaiset alkavat saada enemmän rahaa itselleen, jolloin heillä on enemmän varaa itsellään matkustaa esimerkiksi Suomeen, joka taas tuo Suomelle lisää rahaa. Mutta tuskinpa ne virolaiset tänne haluavat tulla.

Ripakinttu

USA:n talous kuralla(ko)?

Onko Yhdysvaltain talous todella nii kuralla kuin aina sanotaan. Ei minusta, vaikka USA:n talous kävikin pohjalla on se nyt alkanut jo nousta pois finanssi- ja talouskriisistään hitaasti mutta varmasti. FED (Federal Reserve) eli Yhdysvaltain keskuspankki aikookin nostaa maan jaloilleen vaikka väkisin. Tämä onkin minusta tärkeää, koska Yhdysvaltain talous vaikuttaa moniin muihin maihin ja niiden talouteen myöskin täällä Euroopassa, sillä onhan USA ylivoimaisesti maailman suurin kansantalous. Joten jos Yhdysvalloilla menee huonosti se vaikuttaa negatiivisesti myös muihin maihin. Toivottavasti talous jatkaa nyt nousuaan päästyään alkuun, sillä pohjalla ei ole koskaan mukavaa.

-lare

Maksammeko elääksemme vai elämmekö maksaaksemme?

Minä, minun päätökseni & minun ostokseni.
Kuluttajina ostaessamme tuotteita emme ajattele tuotteen tekijää ja sille ''lahjoittamaamme'' rahaa, talousvakaudesta nyt puhumattakaan. Ajattelemme ostostamme tuotteena, josta on meille tiettyä hyötyä. Senhän vuoksi me siitä maksammekin. Voimme itse päättää ostammeko vaiko emme, mutta hinta jonka joudumme tietyista asioista maksamaan ei olekaan meidän päätettävissämme.
Tuotteen tai minkä tahansa hyödykkeen on kuitenkin käytävä kaupaksi, joten hintoja ei voi nostaa niin korkealle ettei kuluttajat voisi sallia sitä itselleen. Tällöin yritys ei saa tuottoa ja työntekijöille ei ole varaa maksaa palkkaa. Tuloksena konkurssi, sekä ripaus inflaation tuntua.
Hintojen on kuitenkin pysyttävä sen verran korkealla, että ne tuottaisivatkin jotain. Eihän kukaan halua perustaa yritystä, jonka tuotteiden valmistaminen vie enemmän varoja kuin mitä niistä myynnin jälkeen saadaan? (Loppupeleissä sellainen onkin mahdotonta.) Ostovoimaa pyritään pitämään mahdollisimman suurella volyymillä. Tähän vaikuttaa vahvasti myös kilpailut; parhaiten menestyy se, jolta saa laadukkainta ja halvinta. Sitähän kuluttajat haluavat.
Eurooppaan kuuluessamme olemme antaneet EKP:lle vallan päättää tärkeimmistä raha- ja talouspolitiikan asioista, aivan kuten muutkin euro-alueeseen kuuluvat maat. Tämä tarkoittaa myös sitä, että muiden EU-maiden talouskriisit vaikuttavat dominomaisesti myös meidän Suomen talouteen. Euroopan kuluttajahinnat sekä työttömyys summataan yhteen ja sen jälkeen päätetään, mikä on euron arvo, kasvavatko vai laskevatko hinnat.. EU:n tilastoviraston mukaan työttömyysaste on korkein 12 vuoteen, mikä kuulostaa karulta varmasti jokaisen korviin. Kuluttajahinnat ovat nousseet keskimäärin vajaat 2%. Suomessa tuskin kukaan voi väittää, ettei ole huomannut hintojen kasvua ainakaan viime vuosikymmenen aikana. Kauhistusta saattavat aiheuttaa myös nousevat makeis- ja limsaverot. Oli miten oli, jopa tämän hetken niin sanotun inflaation tuntumassa ostamme ja kulutamme, mikä on taloutemme kannalta välttämätöntä. Kuluttajahintoja nostetaan, jotta niiden verotuloilla voidaan taata mahdollisimman monelle työpaikka.
Kaaosteoreettisesti sanoen; kaikki vaikuttaa kaikkeen, oli sitten positiivista tai negatiivista. Ostamalla ja kuluttamalla turvaamme taloutemme. Yritykset pyörivät, työntekijät saavat palkkansa ja pääsevät sillä edelleen kuluttamaan.
Ostakaamme hyvällä omallatunnolla!

Y

Ruotsi ruotuun

Onko meillä oikeus vai pakko opiskella ruotsia? Tämä kysymys jakaa meidät suomalaiset vahvasti kahteen osaan.
Olisikohan meidän jo kuitenkin aika mennä eteenpäin ja päästä pakkoruotsista eroon?!!

On muitakin valtioita, joilla on ollut pakko opiskella oman kielensä lisäksi muunkin maan kieltä.
Tällaisia ovat esimerkiksi Baltian maat. He joutuivat vuosia pänttäämään venäjää sen historian mukaisen vallan vuoksi. Nämä maat ovat kuitenkin päässeet siitä eroon ja jättäneet historian menneeseen, minne se kuuluukin. Meidän olisi hyvä seurata esimerkkiä.
Suomessa puolustellaan ruotsinkielen opiskelua sillä, että se kuuluu suomalaiseen kulttuuriin ja on meidän toinen kotimainen kielemme. Suomessa kuuluu saada palvelua suomen kielellä, mutta myös ruotsin kielellä. Eikö asioilla ole kuitenkin ajan mittaan tapana muuttua, mukaanlukien myös kulttuuri? Emmehän me enään asu luolissakaan kuten esi-isämme.
Mitä palveluihin tulee, niin ottavat palvelutehtäviin ihmisiä, jotka taitavat myös ruotsin kielen. Ei meistä kaikista virkamiehiä tule. Ruotsin pakollisuuden poistaminen ei tarkoita sitä, ettei olisi ihmisiä jotka puhuisivat ruotsia. Kieli ei mihinkään katoa, vaikka taito supistuisi. Ruotsin voisi jokainen ottaa valinnaisaineekseen, mikäli haluaisi.
Ruotsinkielen pakollisuuden muuttaminen vapaaehtoiseksi antaisi myös paremman mahdollisuuden, tilaa ja aikaa opiskella esimerkiksi muita kieliä. Opiskelijat saisivat paremmat mahdollisuudet täyttää lukujärjestyksensä itselleen tarpeellisimmiksi kokemillaan aineilla.
Onhan meillä opiskelijoillakin jonkinlaiset rajat kykyihimme. Olisi helpompaa keskittyä kieliin, joita haluamme oppia kuin ''pakkokieliin'', jotka suurimmalla osalla myöhemmin unohtuvat.
Ongelmana saattaisi tässä olla se, ettei kunnilla ole varaa pitää niin laajaa kielivalikoimaa, jotta oppilaat varmasti saisivat haluamaansa opetusta. Toisaalta, ruotsinkielisten osuus suomalaisista on sen verran pieni, ettei mielestäni ole järkevää suunnata voimavaroja koko kansan kielikoulutukseen. Meidän pakkoruotsista on luultavasti enemmän hyötyä ruotsalaisille kuin meille suomalaisille.
Ei ole ihme, että pakkoruotsi on viime aikoina puhututtanut kansaa varsinkin mediassa, sillä niin moni on sitä vastaan. Se johtuu siitä, ettei ruotsin kieltä koeta niin tärkeäksi. (Onhan meillä yhteiskielenä englanti.) Viimeksi ajankohtaisia asioita käsittelevä YLE-areena vatvoi pakkoruotsin ongelmaa marraskuussa. Tottakai on puolesta- ja vastaanpuhujia, mutta taitaa olla vain ajan kysymys milloin pakkoruotsi ei ole enään pakko.

Y

Kerjäläiset

Viime viikolla mediassa paljon keskustelua herättäneet romanialaisten kotiinlähetykset. Helsingin sosiialivirasto lähetti noin 40 romanikerjäläistä kotimaahansa. Päätös kerjäläisten lähettämisesta syntyi pakkasen ja Kalasatamassa, jossa kerjäläiset majailivat, sattuneen tulipalon takia.

Helsingin kaupunki maksaa kerjäläisille lauttaliput Tallinnaan ja bensarahat loppumatkaan. Lauttalipun arvo on 25€ ja jokaiselle autokunnalle maksetaan 300€ bensarahaa. Sosiaaliviranomaiset eivät valvo lähtevätkö kerjäläiset todella maasta ja menevätkö he Romaniaan asti.

Eräässä kerjäläisten haastattelussa yksi heistä totesi, että on mukava päästä jouluksi kotiin käymään. Tulevatko he siis ensivuoden puolella taas takaisin vai lähtevätkö he ollenkaan. Matkan maksaessaan Helsingin kaupunki antaa siis kerjäläisille vain ilmaisen lomamatkan. Nyt kun osa romaneista käy kotonaan ja kertovat siellä kuinka avokätisiä Suomessa ollaan, tulee tänne vain lisää kerjäläisiä ilmaisen rahan perässä. Joten tälläinen toiminta ei poista ongelmaa.

Jurho

Kansanedustajille arvostusta

Eduskunta tekee aina vain ”hyviä” päätöksiä. Muutama viikko sitten eduskunta sääti makeisveron, joka nostaa 200 gramman karkkipussin hintaa keskimäärin 15 senttiä ja litran jäätelöpaketin hintaa 40 senttiä. Se kasvattaa valtion verotuloja 100 miljoonalla eurolla. Näillä verotuloilla kansanedustajat saavat kustannettua uudet torkkupeittonsa, ja mahdollisesti ostettua myös uudet tyynyt, kunhan vain valitsevat riittävän halvan suunnittelijan.

Useat Suomen kansalaiset saattavat ajatella juuri näin. Mielestäni kansanedustajat ovat kuitenkin peittonsa ansainneet ja vaikka myös ne uudet tyynyt, jos vain sellaiset haluavat. Esimerkiksi edellä mainittua makeisveroa ei tehty vain ihmisten kiusaksi. Siitä on todella hyötyä; 100 miljoonan lisäverotuloilla saa aikaiseksi paljon hyviä asioita. Eduskunta voi laittaa sen vaikka vanhustenhoitoon, jos näkee sen tarpeelliseksi. Lisäksi karkkien hinnannousu saattaa vähentää ihmisten karkkien syöntiä ja edistää näin terveyttä.

Kuitenkin ihmiset jaksavat aina vain valittaa kansanedustajien tekemistä päätöksistä. Facebookissa saa lukea jatkuvasti, kuinka ihmiset valittavat kansanedustajien olevan tyhjänpantteja ja tavoittelevan vain omaa etuaan. Ihmisten pitäisi ajatella asioita hieman laajemmasta näkökulmasta. Kaikki päätökset eivät voi tietenkään miellyttää kaikkia kansalaisia, mutta varmasti ne ovat koko yhteiskuntaa ajatellen varsin hyviä.

-vsmj

EU-maiden talousongelmat ovat taas heijastuneet euron kurssiin. Euron dollarikurssi laski edelleen, kun markkinat ovat epävarmoja Irlannin suhteen. Myös Espanjan ja Portugalin orastavat talousongelmat ovat saaneet sijoittajat huolestumaan euron vahvuudesta tulevaisuudessa. Lisäksi on velloo pelko Kreikan aiemman talouskriisin uusiutumisesta muiden EU-maiden talousongelmien myötä.

Tämän kaiken myötä euron dollarikurssi on ollut laskussa marraskuun alusta saakka. Kauppalehden mukaan tiistaina 16. marraskuuta euron dollarikurssi oli 1,3626 kun taas tänään 24. marraskuuta kurssi on 1,3318. Nyt pitäisi auttaa talouskriisin kanssa painivia euromaita, jotta EU:n talous ja luotto euroon saadaan taas kohdilleen. Pelastuspaketit vievät suuren määrän rahaa muilta EU-mailta, mutta kohentavat taloutta ja kiihdyttävät euron vahvistumista pitkällä tähtäimellä. Yhteisvaluutan vahvuutena on juuri se, että se pakottaa muut yhteisvaluuttaa käyttävät, taloudellisesti vakaammat maat auttamaan talousvaikeuksista kärsiviä maita tai muuten myös nämä taloudellisesti vakaammat maat kärsivät.

Myös Iso-Britannia ja Ruotsi avustivat Irlantia, vaikka eivät euroalueeseen kuulukkaan. Myös Ruotsin kruunu on viime aikoina heikentynyt sekä euroa että dollaria vastaan, mikä osoittaa että yhteisvaluutan käyttö kannattaa ainakin tässä tilanteessa. Uskonkin, että paineet yhteisvaluuttaan siirtymisestä kasvavat niin Ruotsissa kuin muissakin EU-maissa, jotka eivät kuulu euroalueeseen.

Nevada

Valtion talous

Viimeisen vuoden aikana on saanut jatkuvasti lukea eri valtioiden taloudellisista vaikeuksista. Suomen valtion taloudellinen tilanne on kuitenkin varsin hyvä, vaikka valtionvelka kasvaakin joka hetki. Teollisuusmaiden talousjärjestö OECD arvio Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,7 prosenttia. Seuraavina vuosina kasvun odotetaan kiihtyvän kolmeen prosenttiin.

Suomen talouden vakaasta tilanteesta kertovat kohoava bruttokansantuote, vähenevä työttömyys, kokonaistuotannon kasvu sekä Suomen valtiolle myönnettävän lainan korko. Suomen työttömyysasteen odotetaan laskevan 7,7 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä, ja Sampo Pankki arvio Suomen kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 3,1 prosenttia. Suomen valtio voi lainata markkinoilta rahaa noin 3 prosentin korolla, joka kertoo luottamuksesta Suomen talouteen. Esimerkiksi Kreikka joutuu maksamaan lainastaan yli 6 prosentin korkoa.

Huolestuttava asia Suomen taloudessa on 75 miljardin euron valtion velka. Velkaa on noin 14 000 euroa jokaista asukasta kohti. Suomen velka on kuitenkin yksi euromaiden pienimmistä, sillä se on noin 50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on yksi harvoista maista, jonka velka ei vielä ylitä EU:n asettamaa ylivelkaisuuden rajaa. Useilla mailla prosentti kohoaa selvästi yli sadan.

AnssiL

Mari Kiviniemi

Mari Kiviniemi on nyt ollut melkein puoli vuotta Suomen pääministerinä, toisena naispääministerinä. Anneli Jäätteenmäkeä enemmän työpäiviä on siis kertynyt, mutta muuten tuntuu, että Kiviniemi on silti varsin tuore ilmestys yhtenä Suomen tärkeimmistä poliitikoista.

Matti Vanhasen jälkeen Kiviniemi on ollut neutraalimpi pääministeri, tosin Vanhasen aiheuttaman metelin jälkeen ei se ole ihmekkään. Samanlaista kohua ei ole Kiviniemi aiheuttanut, ei poliittisten mielipiteitten tai muittenkaan asioitten saralla.

Mari Kiviniemen suosio noudattelee Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Ville Pernaan mukaan "tyypillistä pääministeritasoa". Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin yksi kolmasosa suomalaisista oli tyytyväisiä Kiviniemeen pääministerinä ja alle viidesosa tyytymättömiä.

Eniten kertovat kuitenkin neljännes suomalaisia, jotka suhtautuvat Kiviniemeen neutraalisti ja viidennes, joka ei osaa sanoa mitä mieltä olisi. Kiviniemi on suhteellisen kauan ollut tuntematon ns. suurelle yleisölle, eikä pääministerikautensa aikana ole juuri ehtinyt vaikuttamaan radikaalisti. Suomen kansa näyttääkin odottavan milloin Kiviniemi tekee kunnon päätöksiä ja tulee ikäänkuin täysivaltaiseksi osaksi Suomen näkyviä poliitikkoja, eikä ole vain joku, joka satuttiin valitsemaan Vanhasen jälkeen pääministeriksi.

bonaqua

Työelämän laadusta

Suomalaisten mielikuva työelämästä on muuttunut yhä synkemmäksi. Tulos käy ilmi tuoreesta Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisemasta raportista, jonka mukaan suomalaiset suhtautuvat aiempaa negatiivisemmin työelämään. Useat suomalaiset pelkäävät työpaikoilla työskenneltävän niin kovaa, että monet palavat ennenaikaisesti loppuun. Raportissa kuitenkin tyrmätään väite, että työelämän nopeat muutokset olisivat huonontaneet työssä jaksamista ja viihtymistä.

Meidän suomalaisten suhtautuminen työelämään vaikuttaa siis olevan menossa koko ajan huonompaan suuntaan. Suunniteltu eläkeiän nosto kuulostaa mielestäni mahdottomalta, jos loppuun palaminen on jo nykyisillä työmäärillä ongelma. Toisaalta loppuun palamisesta ei voi mielestäni syyttää pelkästään työelämää, sillä ihmisten arjesta on ylipäätään tullut jatkuvaa suorittamista.

Ranskassa eläkeiän nosto 60 vuodesta 62:een meni läpi huolimatta kansalaisten aktiivisesta protestoinnista. Suomessa eläkeikä on nyt 63 vuotta, mutta monet jäävät varhaiseläkkeelle. Ranskalaiset ovat huomanneet eläkeiän hilaamisen ylöspäin vaikuttavan negatiivisesti heidän omaan hyvinvointiinsa. Kenties maahanmuutto ei olekaan tulevaisuudessa niin suuri ongelma siitä saatavan työvoiman ansiosta?

Tumppi

Verot iän mukaan?

Ihmisten veronmaksukyky vaihtelee ja se tulisi ottaa paremmin huomioon esimerkiksi tuloveroja mietittäessä. Nuorten ja vanhusten palkat ovat yleensä huomattavasti pienemmät kuin keski-ikäisillä. Valtio voisi alkaa periä veroja iän mukaan. Ensi vuonna tuloveroaste pysyy kuitenkin ennallaan tähän vuoteen verrattuna. Korkeasti koulutettujen verotus on sen verran korkealla ettei kouluttautuminen enää houkuttele monia. Tätä veroa olisi myös viisas laskea, koska korkean koulutuksen omaavat lähtevät muuten maihin missä verotus ei ole yhtä korkeaa. Se voisi vaikuttaa Suomen talouteen huonolla tavalla.
Turhia ilmaisia ja lähes ilmaisia veroilla kustannettavia julkisia palveluja voitaisiin karsia, eikä ottaa makeisistakin vielä enemmän veroja. Syömme Suomessa jo tarpeeksi kallista ruokaa.

jennaV

Hirviöitä ja mörköjä

Suhdanteet - voi kuinka ympäripyöreä, hajuton ja mauton sana, joka ei nimellään välitä minkäänlaista tietoa itse käsitteestä.

Nyt olen kuitenkin työllä ja tuskalla, verta ja kyyneleitä vuodattamalla oppinut, mitä suhdanteet tarkoittavat. Suhdanteisiin kuuluu inflaatiohirviö ja lamamörkö ja kaikki niiden väliltä. Ja loppujen lopuksi nämä kaksi otusta vaikuttavat jopa minun elämääni suhteellisen paljon. Suhteellisenpa hyvinkin.

Tällä hetkellä vallitsee se aika, jolloin olemme jälleen hetken turvassa kaiken maailman kummitusten hyökkäyksiltä. Olemme juuri selvinneet lamamörön ympärilleen luomasta hyytävästä ilmapiiristä, jolloin sisällä kalvoi pelko: viekö mörkö tänään YT-neuvotteluissa minun isäni vai jonkun muun? Valitettavasti mörkö on ovelampi kuin yksikään talouden päättäjä: se pääsee joka kerta karkuun niin EKP:n kuin Suomen valtionkin rakentamista ansoista ja vankiloista. Saman tekee inflaatiohirviö, joka täällä seuraavana luultavasti riehuu. Olivat aseet sitten kuinka rajuja tahansa - korkojen tai verojen nostoa - aina se pääsee karkuun.

Nousu on siis havaittavissa, hitaana, mutta on kuitenkin. Tämän abstraktin taistelun tuoksinnassa meihin, Suomeen, luotetaan, ja se tuntuu hyvältä. Meille annetaan luottoa, vaikka joillekin toisille maille ei. Emme ehkä olekaan maailmalta katsottuna täysin surkea maa! Vau. Olemme rehti, luotettava ja selviämme sisukkaasti vaikka mistä hirviöistä - aivan kuten suomalaiset sotilaatkin aikanaan. Niinpä me nyt puurramme ja painamme selvitäksemme.

Miten siis tavallinen suomalainen, joka ei oikeastaan ymmärrä suhdannevaihteluista enempää, kuin että ne ovat olemassa, voi elvyttää Suomen taloutta nyt? Eikös se tapahdu kuluttamisen kautta? En todellakaan myönnä kokevani lapsekasta intoa ajatellessani, että talouden voi pelastaa shoppailemalla, mutta tuleehan jokaisen kantaa kortensa kekoon ja yrittää nitistää, litistää ja pienentää suhdannevaihteluiden äärimonstereita.

Elina

Tarvitsemme maahanmuuttajia

Monet suhtautuvat kielteisesti maahan muuttoon, minkä seurauksena maahanmuuttajiin usein kohdistuu syrjintää, muukalaisvihaa ja rasismia. Mielestäni tämä ei ole oikein, koska tarvitsemme lisää maahanmuuttajia vanhenevan väestömme takia. Maahanmuuttajista saadaan lisää työvoimaa, jota tarvitaan huomattavasti lisää jos työ ikäisten määrä lähtee laskuun kuten on ennustettu tapahtuvan.

-Kasku

Valuutoista

Valuutat vaikuttavat merkittävästi meidän elämäämme. Ostelemme tavaroita kaupasta rahalla, jonka arvo riippuu valuuttakursseita. Euro on meille tärkein valuutta, se vaikuttaa myös muualla euroopassa valtioissa, jotka kuuluvat euroopan unioniin.

Maailmassa on monia eri valuuttoja, mutta tärkeimpänä pidetään Yhdysvaltain dollaria, joka on ollut maailman merkittävin valuutta jo toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien. Euro ja Yhdysvaltain dollari kilpailevatkin koko ajan suosiosta, vaikka dollaria kuitenkin pidetään maailmantalouden johtavana valuuttana. Dollarin asema on hyvä sillä, kun Yhdysvallat ottavat lainaa ulkomailta, devalvaation riskiä ei esiinny.

Euro otettiin käyttöön vuonna 1999. Siitä lähtien sen suosio on kasvanut hiljalleen, kunnes 2001-2002 tapahtui suuri muutos. Euron arvo valuuttavarannoissa nousi liki 4,5 prosenttia. Syy tähän lienee euron käteisrahan käyttöön tulo EU-maissa. Euroopan keskuspankin tehtävä on pitää euron vakaus rahaliitossa. Euroopan keskuspankilla on myös paljon valtuuksia ja se voi valvoa esimerkiksi pankkien toimintaa.
Euron tulo valuutaksi EU-maihin on helpottanut matkailua huomattavasti, koska valuuttaa ei tarvitse enää vaihtaa. Kaupankäynti on maiden välillä on helpottunut ja inflaatioprosentti on hyvin pieni. Tulevaisuudessa tulemme luultavasti näkemään lisää valtioita jotka ottavat euron käyttöön valuuttana.

Miksu

Euron kurssi - mitä väliä?

Yhteisvaluutta euron arvo on lähiaikoina ollut rajun höykytyksen kohteena. Euroalueen maiden velkakriisit ovat tällä hetkellä pääasiallinen syy euron arvon hyppimiselle, ja euron kurssi on käynyt lähipäivinä jopa alle 1,35 USD, ja korkeimmillaan lähes 1,38 USD:n lukemissa. Arvon laskusta kirjoitetaan hampaita kiristellen ja kurssin noususta hymyssä suin. Mitä väliä valuutan kurssilla on?

Euron arvon laskiessa Amerikasta tilaamani kirja kallistuu. Tarpeeksi suuren kurssin laskun myötä minun kannattaa ostaa kirja Suomesta, ja samalla tukea suomalaista kirjakauppaa ja taloutta. Suuremmassa mittakaavassa on kuitenkin mahdotonta tehdä vastaavia ratkaisuja - Suomi on monen muun valtion tapaan riippuvainen ulkomaankaupasta, ja emme voi tuottaa läheskään kaikkea tarvittavaa itse. Euron arvo vaikuttaa hintaan, jolla voimme ostaa tuotteita ei-euroalueen mailta, kuten Yhdysvalloilta, Kiinalta ja Venäjältä. Tuontihinta vaikuttaa myös rahamäärään, jonka joudumme kaupan kassalla pulittamaan kyseisistä tuotteista. Yhteisvaluuttamme kurssilla on siis vaikutusta huomattavan suureen osaan tuotteista, joita kaupasta kotiin kannamme.

Toisaalta euron arvon laskussa on hyvätkin puolensa - ei-euroalueen maat näkevät tuotteemme edullisina ja ulkomaiden kysyntä kasvaa. Tämä saattaa erityisesti auttaa työttömyysongelmaan, koska ulkomailta tehdään enemmän tilauksia suomalaisille yhtiöille, ja yhtiöillä puolestaan on paremmin varaa investointeihin. Hyviä esimerkkejä hyötyjistä ovat monet metallialan firmat, joista väkeä on vähennetty ja joitakin tehtaita myös suljettu viime vuosina, koska tilauksia ei ole yksinkertaisesti tullut tarpeeksi.

Euron arvon noustessa puolestaan myös ulkomailta verkkokaupan kautta tilaamamme tuotteet että tuontihyödykkeet halpenevat. Uudet Xbox 360-pelit maksavat Iso-Britanniassa keskimäärin 29 puntaa, kun samat pelit maksavat Suomessa noin 59 euroa. Euron kurssin ollessa 0.85 puntaan nähden, peli maksaisi Briteistä tilattuna noin 34,1 euroa. Joulukuussa 2008 euron arvo oli noin 0,98 puntaa, jolloin vastaava peli olisi maksanut noin 29,6 euroa. Yksittäisen ihmisen (lukiolaisen) näkökulmasta euron arvon vaihtelu näkyykin ehkä parhaiten vastaavissa tilanteissa.

Suomella on kuitenkin joitakin tuotteita, kuten matkapuhelimia ja paperikoneita, joita kysytään ulkomailla laadun vuoksi ennemmin kuin halvimman hinnan. Tällöin tuotteiden vienti vetää ja niistä saadaan korkeampi hinta, jos euro on vahvempi.

Kurssivaihtelulla on vaikutusta julkiseen talouteen ja yrityksiin, mutta myös yksittäiseen kansalaiseen niin elintarvikeostosten kuin viihdehyödykkeiden verkkotilausten yhteydessä. Kannattaa siis tarkkailla euron kurssia - huomenna kahvi saattaa olla halvempaa.

patez

Valoa taivaanrannassa Nokialle?

Nokialla ei ole mennyt viime aikoina hyvin. Yhtiön tulokset ovat olleet viime aikoina surkeat ja markkinatutkimusyhtiö Gartnerin mukaan Nokian markkinaosuus oli syksyllä pienimmillään sitten vuoden 1999. Yhtiön kolmannen vuosineljänneksen tulos oli kuitenkin odotettua parempi, vaikkei varsin hyvä sekään, ja uusien älypuhelinten odotetaan nosatavan Nokian tulosta loppuvuodesta.

Syyskuussa Nokian toimitusjohtaja vaihtui ja Olli-Pekka Kallasvuon tilalle palkattiin kanadalainen Stephen Elop, joka oli aiemmin työskennellyt Microsoftilla. Elopilla onkin kovat paineet saadad Nokia takaisin entiseen loistoonsa, tai ainakin lähelle sitä, jotta yhtiöllä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus yhä kovenevassa kilpailussa alan johtopaikasta.

Se, että toimitusjohtajaksi palkattiin ulkomaalainen, on herättänyt keskustelua. Nokian pelätään kohta siirtävänsä pääkonttorinsakin pois Suomesta. Kun yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila lopettaa vuonna 2012, halutaan hänen tilalleen suomalainen, jotta Nokian siteet Suomen pysyisivät vahvempana. Hyviä ehdokkaita vain on vähän.

Nokian tuloksen paraneminen on hyvä uutinen koko Suomen talousnäkymien kannalta. Nokia on ollut ja on edelleen tärkeä Suomelle, niin verotulojen kannalta kuin työllistäjänäkin. Nokia työllistää Suomessa yli kymmenen tuhatta työntekijää. Menetys olisi siis maallemme kova, jos Nokia siirtyisi pois Suomesta.

tKallio

Suuret työllisyysluokat katoavat.

Nykyajan ihmiset elävät aina vain pidempään. Hyväkuntoiset eläkeläiset ovat vielä käypää työvoimaa. Suomen työllisyyden rakenne on menossa huonoon suuntaan. Suuret työllisyysluokat ovat eläköitymässä, eikä tilalle ole tulossa korvaavia määriä työvoimaa. Ratkaisuna olisi aina vain korottaa eläkkeelle siirtymisen ikää.

Kauppalehdessä pohditaan työuran pidentämistä.
"Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) varoitti tällä viikolla STTK:n seminaarissa lukitsemasta kiinni mitään keinoja, joilla työuria voitaisiin pidentää. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) säikytteli elinaikakertoimen leikkaavan tämän päivän nuorten eläkkeitä jopa kaksi kertaa aiemmin arvioitua enemmän."(http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/blog/19928#commentform)
Eli tulevaisuuden nuorien -eli meidän- työuria pidennettäisiin ja -meidän- eläkkeitä myös kutistettaisiin, jolloin saataisiin houkuteltua ihmisiä pysymään pidenpään työmarkkinoilla ja työllistettynä.

Todellisuudessa eläkeraha on jo nyt niin matala, että sillä on vaikeaa maksaa elantoaan. Ihminen, joka on terveydellisistä syistä joutunut jäämään eläkkeelle, ja jolla on vielä muutama lapsi elatettavanaan, nostelee tililtään pientä eläkettään elämiseen. Eläke ei riitä mihinkään. Tässä meillä on isompi ongelma. Kuinka sitten saada työllisyysastetta nostamaan ja samalla turvata ihmisten, joiden on pakko olla jonkinlaisessa eläkkeellä, tulevaisuus?
Eläkeiän nostaminen ei ratkaise kaikkea. Mistä siis apua ongelmaan?


ilona2

Tarvitaan jotain pysyvää!

Työttömyys on noussut esiin viimeaikoina paljon. Mutta ei niin ahkerasti kuin vuosi sitten kun taloudellinen taantuma oli kurottautui pohjalukemiin. Kevät ja kesä ollaan mietiitty keinoja jolla saadaan Suomen talous nousemaan taantumasta ja siinä ollaankin onnistuttu 0llaan saatu aloitettua tulojen maksimointi ja menojen minimointi. Mutta Työttömyyteen ei vastausta ole löytynyt.

Lehtiä selatessa, työttömyys esiintyy vain sivulaiseissa. Tuntuu siltä että koko työttömyys ollaan siiretty syrjään odottamaan kunnes talous ollaan saatu jaloilleen ja ei ole muita "tärkeämpiä" asioita hoidettavana. Todellisuudessa työttämyys lissäntyy niin meillä kuin ulkoimaillakin. Pekka Tiainen kirjoittaa HS:n pääkirjoituksessaan (10.11) , että Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsausten mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt taantuman aikana 17000:lla. Pitkäaikaistyöttömiä on nyt lähes 60000.

Ja siinä on vain pitkäaikaistyttöminen osuus! 60000 ihmistä makaa kortistossa ja elää tuilla, jotka koostuvat verotuloista. Ja ketkä maksavat veroa? Töissä käyvät ihmiset.

TÄMÄ asia koskee jokaista meistä!

Voidaan myöntää että kun asia viimeksi oli esille saatiin asialle tehtyä jotain mutta ei tarpeeksi että se olisi auttaunut kokonais tilannetta. Nuorten työttämyyttä saatiin parannetua, muuta muutoksen ei pitäisi pysähtyä siihen! On keksittävä pysyviä ja hyviä ratkaisuita jolla saadaan työkykyiset ihmiset töihin ennenkuin he siirtyvät viettämään eläkepäivä!
ryhdytään toimiin jotta viisaammat eduskunnan miehet ja naiset saisivat asialle tehtyä jotain!

A_no

Miksemme auttaisi Irlantia?

Irlannin talous on jo pitkään ollut tuuliajolla. Rakenteilla olevat asumukset ja keskeneräiset asuinalueet kaunistavat Irlannin maisemaa, ja päättäjät miettivät pitäisikö Irlannin taloudelle antaa tukea. Monetaristien mielestä markkinat korjaavat itse itsensä, minkä se varmasti tekeekin ajan kanssa, mutta silti kehottaisin ihmisiä käyttämään omaa järkeään. Maan taloutta täytyy auttaa lähtemään uudestaan käyntiin. Pitkäaikasesta rahoituksesta ei ole kyse, vaan nimenomaan hetkellisestä, sillä tuskin Irlannin jatkuva pohjamudissa ryömiminen on pysyvä taloudentila. Se, mitä nyt pitäisi tehdä, on nostaa Irlanti takaisin jaloilleen, jolloin se voisi jatkaa itse omilla jaloillaan.

Irlannille on annettava tukipaketti, mutta pelko siitä, että Irlannin talous kaatuisi kokonaan Suomen harteille ei pidä paikkaansa. Vaikka Suomellakin on osuutensa maksettavana, pitää miestä mäessä silti auttaa. Jos vaikka Suomella olisi taloudellisia vaikeuksia, toivoisimme itse samankaltaista tukipakettia talouden elvyttämiseksi. Pitkällä juoksulla lainan myöntämisestä Irlannille saattaisi olla jopa hyötyä. Erilaisista kauppasuhteista olisi ulkomaankaupasta riippuvaiselle Suomelle suurta hyötyä. Jos ei muuta, niin Suomen ja Irlannin väliset suhteet paranisivat joka tapauksessa, mistä voisi olla hyötyä tulevaisuudessa.

Irlannin tukeminen taloudellisesti ei kirpaise maamme taloutta niin pahasti, ettemmekö voisi auttaa miestä mäessä. Eikö EU:ssa pitäisi olla myös sama "Kaveria ei jätetä"-asenne toisia valtioita kohtaan? Miksi siis pitäisi jättää Irlanti ilman apua...

Qnttu

Valtion budjetti

Mielestäni Suomen tämän hetkinen velkaantumisen vauhti on todella huolestuttavaa. Valtiontaloutta tulisi saada jollakin tapaa tasapainoitettua, ja se onkin tulevissa budjeteissa suuressa roolissa. Emme voi elää pitkään tällaisella velkatahdilla, emmekä voi tietenkään jättää meidän ongelmaamme tulevien sukupolvien harteille. Ratkaisuun ei riitä yksittäiset asiat, mutta ennen kaikkea asiaa pitäisi mielestäni hoitaa vahvistamalla yrittäjyyttä ja työllisyyttä.

On kyllä ollut positiivista huomata, että hallitus on määrätietoisella työllään saanut hoidettua pitkään ilmassa ollutta ongelmaa, nuorten työttömyyttä. Se on kuitenkin vieläkin liian suurella tasolla, ja kuuluu tämän ongelman työstämistä vielä jatkaa.

-PerusAn**li

Lamasukupolveako?

Suomi on kokenut viime vuosisadan aikana monensorttisia taloudellisia koettelemuksia. Pahin näistä oli 90-luvun alun lama, jonka vaikutuksia paikkailtiin vielä 2000-luvun alussakin. Viimeksi taantuman kurimuksesta meidät pelasti nyt jo monikansallinen tietoliikennealan yhtiö, Nokia. Taantumuksesta Suomi sai osansa taas vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä.

1990-luvun lamaa leimasivat Suomessa lukemattomat konkurssit, erittäin heikko taloustilanne ja suurtyöttömyys. Yritykset ja ihmiset velkaantuivat ja varsinkin pankit olivat suurissa vaikeuksissa. Valtion budjettivaje oli jopa useita prosentteja BKT:stä. Viimeisin suuri, koko maailmaa koskettanut taantuma sai alkusysäyksensä Yhdysvalloista. Ensimmäiset merkit taantumasta alkoivat näkyä alkuvuodesta 2007, mutta maailmalle kriisin seuraukset ylettyivät vasta vuonna 2008. Syitä lamaan olivat muun muassa korkea öljyn hinta ja rahoitussektorin kriisi USA:ssa. Useimpien valtioiden talouskasvu hidastui saman vuoden aikana ja monet maat olivat virallisesti taantumassa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuoteen kasvu oli vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä ensimmäistä kertaa negatiivinen sitten vuoden 2005. Myös vienti ja tuonti laskivat poikkeuksellisen voimakkaasti. Suomessa lama näkyi ja näkyy konkreettisesti yhä edelleen työttömyyden pahenemisena. Lomautuksiin päätyy yksi jos toinenkin yritys ja tehtaita joudutaan jopa sulkemaan.

Omassa arkipäivässäni taantuma ei ole näkynyt eikä tuntunut, muutoin kuin uutisotsikoissa ja ruokapöytäkeskustelussa, sillä omassa perheessäni ei olla jouduttu kärsimään pakkolomautuksista tai työmäärien dramaattisista muutoksista. Joidenkin tahojen mukaan oma ikäryhmäni olisi vastaavanlainen "lamasukupolvi", joksi 70-luvun alkupuoliskolla syntyneitä nuoria kutsuttiin 90-luvun lamavuosien myllerryksessä. Itse en koe viimevuosien taantuman merkitystä niin suureksi tulevaisuuteni ja kulutustottumusteni kannalta.

Vaikka vielä vuoden 2009 kevään ennusteet olivat hyvin synkän oloisia, Suomi on päässyt rapiköityä jaloilleen ja BKT on lähtenyt taas hitaaseen, mutta varmaan kasvuun ulkomaisten teollisuudentilausten lisääntyessä ja vähittäiskaupan elpyessä. Vaikka työttömyys onkin vielä 10:n prosentin pintaa ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä vielä pitkään, voi Suomella jo nähdä valoisan tulevaisuuden maailmantalouden elpyessä ja talouskasvun kiihtyessä.

HennaL

Eduskuntavaalit 2011

Niin sitä on jälleen neljä vuotta vierähtänyt hyvinkin ripeästi ja ensi vuoden keväällä on jälleen aika valita eduskuntaan uudet kansanedustajat meitä mattimeikäläisiä edustamaan ja päättämään maamme asioista. Tämänkertaiset vaalit ovat ainakin omasta mielestäni tavallista mielenkiintoisemmat ja tärkeämmät kuin vähään aikaan. Osittain tietysti siksi, että itsekin pääsen nyt vihdoinkin äänestämään, mutta se ei ole suurin syy. Suurin syy on se, että kerrankin politiikan saralla tapahtuu. Viime aikoina uutisia seuraamalla on voinut huomata, että tämän hetken kolme suurinta puoluetta, Keskusta, Kokoomus ja SDP ovat menettäneet kannatustaan kun taas kristillis-sosiaaliseen arvopohjaan tukeutuva Perussuomalaiset on lisännyt kannatustaan huomattavasti. Demokratian toteutumisen kannalta tämä on hyvinkin merkittävä, tärkeä ja hyvä asia.

Vaikka Perussuomalaisten aatteet eivät juuri kohtaa omieni kanssa, enkä pidä puolueen puheenjohtajan Timo Soinin arvomaailmasta juuri yhtään, on silti hienoa huomata, että kansalaiset eivät ole sokeasti puolueuskollisia jos ja kun asioita ei hoideta niinkuin ne kuuluisi hoitaa. Vaikka Perussuomalaiset onkin hieman arveluttava puolue, tulisi mielestäni ihmisten silti antaa äänensä näissä vaaleissa heille. Miksikö? Siksi, että ministerisalkkujen omistajiin saataisiin hieman vaihtelua ja että nämä tämän hetken kolme suurinta puoluetta saisivat näpäytyksen ja alkaisivat pohtia tosissaan poliittista linjaansa parempaan suuntaan.

Toinen varteenotettava puolue on viime vuonna perustettu Muutos 2011. Heidän aatteensa osuvat aika lailla hyvin yhteen omieni kanssa, joten heidän äänestäminenkään ei olisi missään nimessä huono vaihtoehto. Perussuomalaiset on kuitenkin tällä hetkellä jotakuinkin ainoa puolue, jolla näyttäisi olevan mahdollisuus haastaa nämä valtapuolueet, joten heidän äänestämisensä näissä vaaleissa olisi mielestäni oikea ja poliittisesti taktinen liike. Näiden vaalien jälkeen tulisi sitten antaa äänensä jollekin muulle, hieman fiksummalle puolueelle kuin Perussuomalaisille kun sammaloitunut kivi on saatu jälleen pyörimään.

Kuten jo aiemmin sanoin, on demokratian toteutumisen kannalta erittäin tärkeää, että valta vaihtuu ajoittain ja tällä hetkellä tuntuisi olevan tuon vallanvaihdon aika. Kaikki riippuu tietenkin loppupeleissä meistä äänestäjistä, joten pyydänkin kaikkia ensi vaaleissa äänestäviä miettimään hetken pidempään kenelle äänensä antaa. Toki jos mielestäsi esimerkiksi Kokoomus on hoitanut hommansa hyvin ja heiltä löytyy juuri sinulle oikea kansanedustaja, voit aivan hyvin äänestää häntä. Se on kuitenkin fakta, että näin tekemällä emme saa juuri minkäänlaista muutosta aikaan ja se ei ole mielestäni hyvä asia. Pääasia on kuitenkin, että kaikki äänestysikäiset käyvät antamassa äänensä, sillä muuten demokratia toteutuu entistä huonommin.

- Seppo (nimi muutettu)

Kuinka Espanja saadaan nostettua taloudellisesta tilanteestaan?

Espanjan talouskriisin ratkaiseminen tulee olemaan suuri haaste, eikä siitä tulla selviämään ihan helpolla. Maa on jo pitkään kärsinyt taloudellisista vaikeuksista eikä tilannetta lainkaan helpota muiden EU-maiden, kuten Irlannin ja Kreikan vaikeudet. Riittääkö EU:lla rahat ja halu auttaa jokaista talouskriisistä kärsevää maata pääsemään pois surkeasta tilanteestaan?

Mikäli syvimmät pohjamudat on tältä erää jo koettu, ja Eurooppa alkaa hiljalleen elpyä viime aikoina jyllänneestä talouskriisistä, voidaan toivoa, että saataisiin kerättyä tarpeeksi varoja Espanjan irroittamiseksi noidankehästään vaikkapa erilaisten tukipakettien avulla, joita on tarjottu jo Irlannille ja Kreikalle.

Mutta ei se ole sanottu, että pahin olisi nyt takana, ja että tulevaisuus olisi pelkkää auringonpaistetta. Monet uskovat edessä olevan vieläkin suurempi taloudellinen syöksy kuin mitä nyt on koettu, eikä tällaisen tilanteen tullen EU:lla ole varaa lähetellä avustuspaketteja niitä tarvitseville. Oli miten oli, yksin Espanja ei tule tästä tilanteesta selviämään ja se todennäköisesti pystyy nousemaan ahdingostaan vasta muiden maiden saatua oma tilanteensa hallintaan.

Elmo

Ukkospilviä vai auringonpaistetta Espanjan taloudelliseen ahdinkoon?

On olemassa erinäisiä näkemyksiä ja ennusteita Espanjan talouden tulevaisuudesta. Vaikea sanoa, mikä näistä ennusteista tulee toteutumaan, mutta ainakin tällä hetkellä kylmä ja selvä fakta on, että maan talous on huteralla pohjalla sekä sen lisäksi epävakaa ja heikko. Sitä se on kyllä ollut pitkään.

Erään näkemyksen mukaan Espanjan tulevaisuuden ennusteet ovat synkkiä. On arveltu, että maa kykenee nousemaan taloudellisesta kriisistään vasta sitten, kun muissa EU-maissa on saatu yleinen talouskasvu vakaalle pohjalle ja nousemaan. Espanjalle on myös ennustettu samaa kohtaloa kuin Suomella oli 1990-luvulla. Espanja ei ole vielä onnistunut täysin vakuuttamaan muita pienellä talouskasvullaan, sillä hetkittäin sekin on hetkittäin tyrehtynyt.

Eräs toinen näkemys on valoisampi Espanjan kannalta, sillä on ennustettu että Espanjan talous saavuttaisi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajan jo vuonna 2013 eli maa nousisi varsin nopeasti taloudellisesta ahdingostaan. Tätä näkemystä puoltaa myös Espanjan pääministeri Zapatero. Hän uskoo, että Espanjan talous lähtee uuteen nousuun pian. Hän myös vakuuttelee myös, että talouden tukitoimet tulevat parantamaan Espanjan heikkoa työllisyystilannetta (tällä hetkellä työttömyysaste on 20%), mikä auttaisi talouden elpymistä. Espanjan valtio on myös aloittanu kunnon säästökuurin, jotta talous saataisiin kuntoon.

Ristiriitaisten näkemysten takia on vaikeaa arvuutella miten Espanjan todellisuudessa käy. Selviääkö maa suuresta kuopastaan vain kiristämällä nyörejään, joutuuko se turvautumaan lisälainoihin vai täytyykö maan kehittää vielä uusia selviytymisstrategioita? Tulevaisuus sen näyttää, millä tavoin ja missä aikataulussa elpyminen tapahtuu, jos tapahtuu.


Ronja

Kerjäämisestä

Mielestäni kerjäämisen kieltävä laki ei olisi lainkaan huono idea. Suomessa saa kuitenkin sen verran paljon erilaisia tukia, etten näe kerjäämiseen mitään syytä. Suomen kansalaisena on mahdollista hakea työttömyysperuspäivärahaa, joka on 25,63€ päivässä, mikä on keskimäärin 551€/kk. Mielestäni tällaisellakin rahalla suomalainen saa elätettyä itsensä ilman tarvetta lähteä kadulle kerjäämään.

Laki, joka olisi kieltänyt kerjäämisen sakon uhalla olisi ollut hyvä siinäkin mielessä, että se olisi voinut vähentää jo tiedostettua organisoitua kerjäämistä. Mikäpä sylettäisi enemmän kuin huomata ettei lahjoittamasi raha menekään nälkää näkevän kerjäläisen hyväksi vaan jonkun suuren rikollisjärjestön hyväksi, joka sortaa henkilöä jolle avokätisesti lahjoitit muutaman kolikon. Kielto olisi antanut virkavallalle pätevän syyn kitkeä mieltäalentavat kerjäläiset Suomen katukuvasta, vaikka kerjäläinen muki kädessä ei ketään juuri haittaakaan.

Laki olisikin keskittynyt sen karsimiseen ja välittänyt viestiä, että Suomeen ei kannata tulla kerjäämään. Toivonkin ettei lakialoite kaadu kokonaan alkuunsa, vaan että siitä saadaan kehiteltyä toimiva ratkaisu pääosassa organisoidun kerjäämisen estämiseksi.

-Arabi

Suosimmeko sortoa?

Hiljattain mediassa uutisoitiin tanskalaisen elokuvaohjaajan Frank Poulsenin uusimmasta dokumenttielokuvasta Verikännykät. Dokumentti kertoo raadollisesti, kuinka matkapuhelimiin käytettävää kongolaista tinaa ja kobolttia kaivetaan mineraalikaivoksista todella epäinhimillisin ottein. Kaivoksissa työskentelee huonokuntoisia ihmisiä aivan järkyttävän monta työtuntia päivässä. Työntekijät saavat hädin tuskin palkkaa työstään ja lisäksi suurin osa työntekijöistä on lapsia ja vanhuksia. Lisäksi mineraalikaivoksia hallitsevat Kongon keskenään taistelevat sotilaalliset ryhmät. Kun näitä verimineraaleja ostetaan, rahoitetaan myös samalla Kongon sisällissotaa. Tieto tällaisesta ihmisoikeuksien polkemisesta ja julmuudesta järkyttää varmasti monia. Suomalaisiin tämä voi koskea vieläkin enemmän siitä syystä, että dokumentissa syytetään myös Nokiaa näiden verimineraalien käytöstä.

Tutkiessani aiheeseen liittyviä uutisia törmäsin kahteen varsin ristiriidassa olevaan artikkeliin. Toinen on Suomen Kuvalehden sivuilta (2.11.2010) ja toinen Helsingin sanomien sivulta (2.11.2010). Suomen Kuvalehden uutinen antaa ikään kuin kuvaa Poulsenin kokemuksesta Nokian mukanaoloon verikännykkä-kohussa. Poulsen halusi dokumentissaan selvittää, mitä eurooppalainen yritys voi tehdä konfliktimineraalien käytön valvomiseksi. Hän otti dokumentissaan Nokian esimerkikseen, koska hän halusi tuoda dokumentin aiheen mahdollisimman lähelle länsimaalaisten arkea. Suomen Kuvalehden mukaan Poulsen halusi haastatella dokumenttiaan varten Nokian edustajia, mutta useisiin sähköposteihin ja puhelin soittoihin ei vastattu. Kyseinen yhteydenottorumba nähdään myös dokumentissa. Poulsen sai lopulta muutaman kommentin Nokialta käymällä kaksi kertaa kolkuttelemassa Espoon pääkonttorin ovea. Nyt Nokian yhtiö on myös antanut lausuntojaan tanskalaismediallekin.

Helsingin Sanomien artikkeli taas kertoo Nokian puolustelevan kannan. Poulsen sai haastateltua dokumenttiaan varten Nokian johtajaa Pekka Isosomppia. Isosompin mukaan hän ei kuitenkaan vältellyt Poulsenin yhteydenottoja, vaan oli vastannut jo ensimmäiseen puhelin soittoon. Isosomppi oli tarjonnut Poulsenille faktoja asiasta, mutta Poulsen oli myös välttämättä halunnut kuvata haastattelun. Isosompin mielestä Poulsen halusi etukäteen tehdä Nokiasta syyllisen verimineraalien suosimiseen ja hänen mielestään Poulsen antaa dokumentissaan yksipuolisen kuvan Nokiasta. Nokia kuitenkin myöntää, että ei tiedä sataprosenttisesti, mistä heidän käyttämänsä materiaalit tulevat. Ongelmakohtana ovat etenkin sulattamot, sillä niihin virtaa mineraaleja eri lähteistä. Isosompin mukaan Nokia on kuitenkin tehnyt paljon töitä sen eteen, että konfliktia tukevia kaivoksia ei Kongossa käytettäisi. Alihankkijoilta vaaditaan selvityksiä materiaalin alkuperästä ja tämä tarkkailu aloitettiin kymmenen vuotta sitten.

Kuvalehden artikkelin mukaan Nokia vältteli asiaan puuttumista ja ilmaisi selvästi piittaamattomuutensa tai sen, että he salailevat jotakin asiaan liittyen. Helsingin Sanomien artikkeli taas antaa sellaisen kuvan, että Poulsen on äkkipikainen ja haluaa vain aiheettomasti lisätä draamaa dokumenttiinsa. On vaikea itse sanoa kuka on oikeassa ja kuka ei. Hyvinkin voi olla mahdollista, että Nokian kännyköissä on näitä vääryydellä hankittuja mineraaleja. Mutta se on suuri kysymys, että onko niitä vahingossa käytetty vai onko kyseessä ollut täysin tiedossa ollut teko. On hirvittävää tietää, että kun suosii suomalaista, saattaakin samalla lisätä toisten kärsimystä. Toivottavasti Nokialla on puhtaat jauhot pussissa tässä sotkussa, ja että he voivat puhdistaa maineensa mahdollisen dokumentin jälkeisen kohun jälkeen. Suomessa Yle esittää Verikännykät-dokumentin 8. joulukuuta TV1:n Ulkolinja-sarjassa.




Nanna

Ajatelkaa maahanmuuttoa monelta näkökannalta!

Vaalit lähestyvät ja maahanmuutto-keskustelu on vauhdissa. Maahanmuutosta on muodostunut yksi vaaliteemoista ja se saattaakin ratkaista ensi vuoden vaalit. IL-tutkimuksessa (11.10.2010) paljastui, että osa suomalaisista aikoo hylätä puolueensa puolueen maahanmuutto-linjan perusteella.



Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on kiristynyt kahden vuoden sisällä. Tämä selittää, miksi ihmiset hylkäävät puolueensa. Maahanmuuttoon nimittäin liitetään usein negatiivisia mielikuvia, kuten rikollisuus. Maahanmuuttajia myös pidetään taakkana yhteiskunnalle, sillä heitä "ruokitaan" verorahoilla. "Olen nähnyt viime aikoina liian vähän ihmisiä, jotka sanovat maahanmuuton olevan Suomelle hyvä asia", Alexander Stubb kommentoi Helsingin Suomen haastattelussa (19.3.2010). Stubb sanookin, että parantamisen varaa olisi suomalaisten asenteissa ulkomaalaisia kohtaan.



Me suomalaiset tuijotamme omaa napaamme ja me ajattelemmekin ainoastaan, mikä on parasta meille lyhyellä aikavälillä. Jos maahanmuuttoa ajattelisi pitkällä tähtäimellä, mielipiteet voisivat muuttua sitä kohtaan. Maahanmuutto on nimittäin hyödyllinen sekä paikallisille asukkaille että maahanmuuttajille. Tarvitsemme maahanmuuttajia siinä vaiheessa, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Todennäköisesti Suomella on silloin suuri työvoimapula ja maahanmuuttajat voivat ratkaista osan näkyvästä ongelmasta.

Maahanmuuttajat tekevät Suomesta myös monikulttuurisen ja kansainvälisen maan. Monikulttuurisuus on voimavara, joka tuottaa uusia ideoita ja parantaa maan kilpailukykyä. Miksemme voisi katsoa maahanmuuttoa monelta näkökannalta, jolloin emme tuomitsisi sitä suoralta kädeltä?



Mansikka

Blogin lopputeksti

Nyt kun yhteiskuntaopin ensimmäinen kurssi alkaa olla lopuillaan, on myös aika lopetella aiheemme tutkimista ja yhdistää kaiken tiedon yhdeksi, ja kirjoittaa loppublogi.

Ryhmäni aiheena oli siis tarkastella maahanmuuttoa poliittiselta kannalta. Aluksi tiedon hankkinta tuntui vaikealta, ja oli vaikeaa löytää, mistä sitä oikein lähtisi liikkeelle. Varsinkin blogin kirjoittaminen kauhistutti. Blogin kirjoittamisessa auttoi kuitenkin tosi paljon muiden kirjoitukset. Ne antoivat hyviä suunnanantavia vinkkejä. Tiedonhankkintakin sujui loppujen lopuksi aika helposti, piti vaan osata erotella tarpeellinen tarpeettomasta.

Aiheemme kautta tutustui lisää Suomen puolueisiin ja uskon , että nyt minulla on parempi käsitys puoleista ja niiden ajamista asioista; mitä kukin puolue haluaa ja millainen Se on. Jokaisella puoleueella on osittain samoja , mutta osittain ihan erilaisia näkemyksiä maahanmuutosta ja sen vaikutuksista Suomen asioihin, kuten työllisyys/työttömyyslukuihin. Niinkun aiemmin kirjoituksissa oli jo mainittu, että suurin osa puolueista suhtautuvat maahanmuuttoon varsin positiivisesti. Maahanmuuton ei haluta vaikutavan negatiivisesti Suomen omiin asioihin, oli ne sitten poliittisia tai ihan yleisiä seikkoja.

Itselle heräsi ajatus, että kun maahanmuutto alkoi kiinnostamaan kansalaisia, niin puolueethän reagoivat tähän nopeasti ja alkoivat heti pyörittää aihetta. Minusta maahanmuutto on tulevien eduskuntavaalien yksi vahvoja tekijöitä, valintakriteeri. Se puolue, joka onnistuu saamaan kansan myötätunnon-enimmistön- vaikka sitten maahanmuuttoasioita parantamalla tai ottamalla ne huomioon paremmin , tulee olemaan vahva ja kilpailukykyisin puolue.

Minusta meidän aihe oli mielenkiintoinen ja todellakin valaisi (ainakin vähän ) Suomen poliittista toimintaan liittyä seikkoja. Aluksi kaikki tuntui palapeliltä, mutta lopussa kun osasi yhdistää palaset oikein, syntyi selkeä kuva kokonaisuudesta.

Korkot korkeina - vai karahtiko korkojen kasvu kuitenkin karille?

Korot ovat pysyneet prosentin kieppeillä kohta jo kaksi vuotta - eikä muutosta välttämättä vieläkään ole näköpiirissä, sillä ennustukset ovat korkojen nousun suhteen taas vaihdelleet.

Vuoden 2010 alussa ennustettiin ohjauskorkojen välttämättömän nousun ajoittuvan vuoden 2012 alkuun, vähän aikaa sitten ennustukset olivat aikaistuneet vuoden 2011 alkuun - mutta tällä hetkellä käytännöllisesti katsoen Irlannin pankkikriisin ja Portugalin sekä muiden EU:n reunavaltioiden vajoamisen uhan takia korot pysyvätkin ekonomistien mukaan vakaina ja matalina ainakin vuoden 2012 puoliväliin saakka. Kaikki riippuu kuitenkin EKP:n ohjauskorosta ja sen nostoaikeista: tällä hetkellä nostaminen ei tule kysymykseenkään, mutta lähitulevaisuutta on vaikea ennustaa, sillä Irlannin tilanne on vielä epävarma.

EKP:llä ei ole ekonomistien mukaan muutenkaan varaa nostaa korkoaan ennen aikojaan, sillä rahapolitiikka on pidettävä elvyttävänä raskauttavan taantuman jälkeen. Vaikka aika koronnostolle sinänsä olisikin kypsä ja esimerkiksi Suomessa siihen oltaisiin jo periaatteessa valmiita, eivät muut euromaat ole vielä toipuneet tarpeeksi pystyäkseen ottamaan vastaan korkeamman korkotason. Kuten ennenkin on huomattu, korkojen nousu voisi myös antaa puhtia jonkinasteisen asuntokuplan pumppautumiselle, mikä taas ei olisi toivottavaa.

Milloin korkojen nousu tapahtuukaan, voidaan siitä syystä odottaa äkkipikaista, sillä EKP on jo yliluonnollisen kauan pidätellyt korkoaan yhdessä prosentissa. Velallisten kaksivuotinen auvo uhkaa siis mitä ilmeisimmin loppua, mikäli jossakin vaiheessa Irlannin ja Etelä-Euroopan maiden kriisien selvittyä näyttää siltä että taantumasta ollaan nousemassa ja korkoja voidaan hyvällä omallatunnolla nostaa. Määräaikaistallettajien paketit puolestaan odottavat kirjaimellisesti vielä kuusen alla: jos nousu ehtii jo ensi vuoden alkuun, kannattaa entistä intensiivisemmin alkaa miettiä talletustensa korkojen laskentavälejä.

Velallista pohdituttaa tulevaisuudessa korkojen noustessa kuitenkin mitä todennäköisemmin vain lainan kuukausimenojen asioissa pitäminen. Niinpä korkojen seuraamisen tuleekin viimeistään tästä lähin olla velallisen tärkein aamutoimi; järkevä velanottaja pohtii tarkkaan eri vaihtoehtoja. Lisäksi kannattaa miettiä lainakokonaisuuttaan: Kauppalehden mukaan "vain laiska tai tyhmä jumittuu yhteen lainasummaan tai yhteen viitekorkoon" tai keskittää yhteen pankkiryhmittymään, mikä tarkoittaa siis varovaisuutta ja pitkäjänteisyyttä lainan suhteen. On lyhytnäköistä luottaa vallitsevaan tilanteeseen ja tuudittautua pankkikriisien tarjoamaan hetkelliseen tyynnytykseen.

Jos korot nousisivat parikin prosenttia, Kauppalehden laskelmien mukaan esimerkiksi tasaeräisissä lainoissa takaisinmaksuerät saattaisivat kasvaa jopa satojen eurojen edestä kuukaudessa, mikä pitkällä laina-ajalla kasvattaisi lainasummaa melkoisesti. Kukaan tuskin haluaa maksaa kohtuutonta hintaa lainastaan, joten kannattaakin miettiä sitooko lainansa koron käytännössä kolmen vai 12 kuukauden euriboriin.

Kiinteiden pitkien korkojen suosio kasvaa kasvamistaan, sillä lainan sitominen kiinteään korkoon takaisi korkojen pysymisen matalalla vaikka ne lyhyiden korkojen osalta nousisivatkin. Vaihtaminen kiinteään korkoon on kuitenkin tuottavaa vain, jos korot todella lähitulevaisuudessa nousevat, mutta on otettava huomioon, että myös mielenrauhasta kannattaa maksaa - koron käyttäytyminen määrittää kuitenkin pohjimmiltaan taloudenpidon tiukkuutta, eikä nyt ole aika tinkiä pienistäkään investoinneista.

Määräaikaistallettajien talletukset sen sijaan lepäävät koroillaan kuin uneton aamuyöllä: talletuksia tehdään vain lyhyiksi määräajoiksi, eikä korkojen nousua malteta odottaa - aivan kuten unikaan ei aamun sarastaessa ota tullakseen ja asentoa on vaihdettava jatkuvasti. Tällä hetkellä tuskin kukaan tekee vuosien talletuksia, kun yleisesti on tiedossa, että korot ovat kohta nousemassa.Riippuu tallettajan omasta pitkäjänteisyydestä, jaksaako hän odottaa korkojen nousua jopa vuoteen 2012 asti - toisaalta silloin voi ollakin luvassa melkoinen potti.

Oli korkojen nousu ovella sitten puolen tai puolentoista vuoden päästä, on velallisilla joka tapauksissa syy olla varpaillaan ja tallettajilla jotakin mitä odottaa: EKP:n korkoase on vielä levännyt vyöllä ja korkojen nousu maltillista, mutta toisaalta voisi ajatella, että nyt eletään ehkä vain tyyntä myrskyn edellä. Rahataskujen maltti on valttia ja odotus palkitaan samalla, kun velallinen saa taas keppiä. Mitä tahansa korkojen saralla tapahtuukaan on siis edullista olla kärsivällinen, tietoinen ja utelias.

- emmancipation

politiikkamaahanmuuttoa

Suomessa yleinen mielipide maahanmuutosta on minusta ollut varsin positiivinen. julkisesti on puhuttu, että kansa noudattaa tasa-arvoa ja ketä ei syrjitä ja ``erilaiset`` ihmiset hyväksytään. Onko todellisuudessa asia näin, kun vähän väliä saa uutisista kuulla , että jossain on pahoipidelty joku maahanmuuttaja ja toista syrjitään ihovärinsä takia ja toiset eivät saa työtä Suomesta. On siis selvä ristinriita yleisen mielikuvan ja todellisuuden välillä. Maahanmuuttoa pidetään hyvänä asiana, mutta sitten kun sitä alkaa tapahtua, niin enää ei ollakaan niin maahnmuuttoystävällisiä.

Sama asia näkyy myös politiikassa. Suomessa useammat puolueet ovat hyvin positiivisesti suhtautuneet maahanmuuttoon, esimerkkinä kokoomus ja keskusta. Ne näkevät maahanmuuton valoisat puolet: saadaan lisää työvoimaa, erilaisia kansallisuuksia ja tapoja eri maista. Toisaalta jotkut näkevät ``mitalin toisen puolen``. Kokoomusta on syytetty esimerkiksi siitä, että maahnmuuton kautta se pyrkii tuomaan Suomeen halpaa työvoimaa. Perussuomalaiset ovat taas ( niinkun joku muukin oli aiemmin blogissaan kirjoittanut) aika maahanmuutto vastustava puolue. Kuitenkin jokaisella puolueella löytyy jokin oma perustelu siitä, että mikä on hyvää tai pahaa maahanmuuttoa ja miksi ja miten sitä tulisi lisätä/ rajata. Minusta tuntuu, että asia taitaakin olla niin, että ei niinkään ajatella maahanmuuttoa maahanmuuttona, tai jonakin hyvänä asiana, jota tehdään toisen auttamiseksi, vaan pikemminkin maahanmuutto on poliittinen keino saada ihmiset äänestämään puolueensa puolesta. Lisäksi eräistä blogeista ja kirjoituksista tuli esille seikka, jonka mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu enemmänkin siihen, että miten paljon Suomi pystyy hyötymään siitä. Jos maahanmuutto on hyväksi Suomelle- taloudelle, politiikalle, jollekin tietylle puolueelle- asian on OK;mutta jos Suomi ei hyödy siitä mitenkään, niin sittenhän se olisi ihan turha asia tuoda hyväntekeväisyyden takia maahanmuuttajia tänne. Tällainen kuva minulle on syntynyt. Että poliittisella tasolla ajatellaankin ensi oma napaa, omia etuja eikä niinkään , miltä maahanmuuttajista saattaisi tuntua.
Viime aikoina puolueiden suhtautuminen maahanmuuttoon on kuitenkin tasoittunut. Ollaan päästy edes jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen siitä , että maahanmuuttajien kannalta hyötyperäinen maahanmuutto ei ole hyvä. Esimerkiksi vihreät ovat jonkin verran kiristäneet omaa maahanmuuttolinjaansa. Pitäisikö maahanmuutolle asettaa jotkut tietyt kriteerit/ rajat? Olisvatko nämä rajat jollain tavalla poliittiset, tai poliittisesti asetetut vai olisvatko rajana ihan peruasiat?

Maahanmuuttajista tulee pystyä myös huolehtimaan

Suuri osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista elää Suomessa työttäminä, täysin valtion tai kunnan maksamien tukien ja turvien varassa. He eivät opi kultturimme tapoja, eivätkä edes kieltä. Ulos maastamme tuollaiset älyttömät vetelehtijät, eikö vain?

Tällä hetkellä Suomessa on paljon työttömiä, ihmisiä irtisanotaan ja lomautetaan. Silti usein törmätään näkemykseen, että ulkomaalaiset jotka eivät käy töissä, ovat velvollisuuksiaan pakenevia ja yhteiskunnan varoilla eläviä laiskureita. Ihan kuin maahanmuuttaja voisi itse halutessaan hankkia itselleen työpaikan, mutta suomalaisilta sitä ei tietenkään odoteta.

Suomeen ei tulisi ottaa enempää maahanmuuttajia, kuin mihin maamme resurssit riittävät.

Jokaiselle Suomeen tulevalle maahanmuuttajalle pitäisi pystyä tarjoamaan mm. kunnollinen työpaikka, kielen opiskelua ja tukea yhteiskuntaan sopeutumisessa. Työn rooli on niin merkittävä, että työttömyyden ollessa näin yleistä tulisi tarkkaan harkita, onko maahanmuutajien ottaminen kenenkään kannalta järkevää. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja uusia työpaikkoja avautuu. Silloin Suomea uhkaa jopa työvoimapula, ja maahanmuuttajillakin on taas paremmat mahdollisuudet saada toimeentulo Suomessa.

Löyhään maahanmuuttopolitiikkaan varauksellisesti suhtautumien ei ole rasismia tai maahanmuuttajavastaisuutta, vaan tarkemmin ajatellen asia on jopa täysin päinvastoin. Se, että maahan otetaan ulkomaalaisia hallitusti ja vain sen verran kuin mistä pystytään huolehtimaan, on molempien osapuolten etu. Silloin työtä etsivä ei muuta Suomeen vain huomatakseen, ettei pystykään elättämään itseään tai perhettään täällä, vaan voisi harkita muuttoa sinne, missä toimeentulon saaminen olisi varmempaa.

Puolueista Perussuomalaisten maine on varmasti yksi maahanmuuttovastaisimmista. Tutkiessani puolueen linjauksia, huomasin kuitenkin perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikasta löytyvän mielestäni erittäin hyviä piirteitä; puolue kannattaa hallittua työperäistä maahanmuuttoa, mutta monikulttuurisuuden vaalimisen ei tulisi tarkoittaa oman kulttuurimme väheksymistä, esimerkkinä annettu keskustelu suvivirren poistamisesta koulujen kevätjuhlista. Kuitenkin Perussuomalaisilta toivoisin kärsivällisyyttä ja maltillisuutta maahanmuuttajien sopeutuessa yhteiskuntamme tapoihin. Ongelmat eivät välttämättä aina ole lähtöisin maahanmuuttajasta.

Laamasaurus