Hirviöitä ja mörköjä

Suhdanteet - voi kuinka ympäripyöreä, hajuton ja mauton sana, joka ei nimellään välitä minkäänlaista tietoa itse käsitteestä.

Nyt olen kuitenkin työllä ja tuskalla, verta ja kyyneleitä vuodattamalla oppinut, mitä suhdanteet tarkoittavat. Suhdanteisiin kuuluu inflaatiohirviö ja lamamörkö ja kaikki niiden väliltä. Ja loppujen lopuksi nämä kaksi otusta vaikuttavat jopa minun elämääni suhteellisen paljon. Suhteellisenpa hyvinkin.

Tällä hetkellä vallitsee se aika, jolloin olemme jälleen hetken turvassa kaiken maailman kummitusten hyökkäyksiltä. Olemme juuri selvinneet lamamörön ympärilleen luomasta hyytävästä ilmapiiristä, jolloin sisällä kalvoi pelko: viekö mörkö tänään YT-neuvotteluissa minun isäni vai jonkun muun? Valitettavasti mörkö on ovelampi kuin yksikään talouden päättäjä: se pääsee joka kerta karkuun niin EKP:n kuin Suomen valtionkin rakentamista ansoista ja vankiloista. Saman tekee inflaatiohirviö, joka täällä seuraavana luultavasti riehuu. Olivat aseet sitten kuinka rajuja tahansa - korkojen tai verojen nostoa - aina se pääsee karkuun.

Nousu on siis havaittavissa, hitaana, mutta on kuitenkin. Tämän abstraktin taistelun tuoksinnassa meihin, Suomeen, luotetaan, ja se tuntuu hyvältä. Meille annetaan luottoa, vaikka joillekin toisille maille ei. Emme ehkä olekaan maailmalta katsottuna täysin surkea maa! Vau. Olemme rehti, luotettava ja selviämme sisukkaasti vaikka mistä hirviöistä - aivan kuten suomalaiset sotilaatkin aikanaan. Niinpä me nyt puurramme ja painamme selvitäksemme.

Miten siis tavallinen suomalainen, joka ei oikeastaan ymmärrä suhdannevaihteluista enempää, kuin että ne ovat olemassa, voi elvyttää Suomen taloutta nyt? Eikös se tapahdu kuluttamisen kautta? En todellakaan myönnä kokevani lapsekasta intoa ajatellessani, että talouden voi pelastaa shoppailemalla, mutta tuleehan jokaisen kantaa kortensa kekoon ja yrittää nitistää, litistää ja pienentää suhdannevaihteluiden äärimonstereita.

Elina