Politiikkaa!

Kuluvan jakson aikana seuraamme poliittisia vaikuttajia. Jokainen pari saa tehtäväkseen seurata jotakin puoluetta, ilmiötä tai henkilöä. Tehtävänä on ensin saurata tiedotusvälineitä ja sosiaalisiamedioita sekä poimia niistä kiinnostavia aiheita. Tämän jälkeen jokainen vaikuttaa ottamalla kantaa asioihin, esimerkiksi kirjoittamalla blogitekstejä.

torstai 18. marraskuuta 2010

Korkot korkeina - vai karahtiko korkojen kasvu kuitenkin karille?


Korot ovat pysyneet prosentin kieppeillä kohta jo kaksi vuotta - eikä muutosta välttämättä vieläkään ole näköpiirissä, sillä ennustukset ovat korkojen nousun suhteen taas vaihdelleet.

Vuoden 2010 alussa ennustettiin ohjauskorkojen välttämättömän nousun ajoittuvan vuoden 2012 alkuun, vähän aikaa sitten ennustukset olivat aikaistuneet vuoden 2011 alkuun - mutta tällä hetkellä käytännöllisesti katsoen Irlannin pankkikriisin ja Portugalin sekä muiden EU:n reunavaltioiden vajoamisen uhan takia korot pysyvätkin ekonomistien mukaan vakaina ja matalina ainakin vuoden 2012 puoliväliin saakka. Kaikki riippuu kuitenkin EKP:n ohjauskorosta ja sen nostoaikeista: tällä hetkellä nostaminen ei tule kysymykseenkään, mutta lähitulevaisuutta on vaikea ennustaa, sillä Irlannin tilanne on vielä epävarma.

EKP:llä ei ole ekonomistien mukaan muutenkaan varaa nostaa korkoaan ennen aikojaan, sillä rahapolitiikka on pidettävä elvyttävänä raskauttavan taantuman jälkeen. Vaikka aika koronnostolle sinänsä olisikin kypsä ja esimerkiksi Suomessa siihen oltaisiin jo periaatteessa valmiita, eivät muut euromaat ole vielä toipuneet tarpeeksi pystyäkseen ottamaan vastaan korkeamman korkotason. Kuten ennenkin on huomattu, korkojen nousu voisi myös antaa puhtia jonkinasteisen asuntokuplan pumppautumiselle, mikä taas ei olisi toivottavaa.

Milloin korkojen nousu tapahtuukaan, voidaan siitä syystä odottaa äkkipikaista, sillä EKP on jo yliluonnollisen kauan pidätellyt korkoaan yhdessä prosentissa. Velallisten kaksivuotinen auvo uhkaa siis mitä ilmeisimmin loppua, mikäli jossakin vaiheessa Irlannin ja Etelä-Euroopan maiden kriisien selvittyä näyttää siltä että taantumasta ollaan nousemassa ja korkoja voidaan hyvällä omallatunnolla nostaa. Määräaikaistallettajien paketit puolestaan odottavat kirjaimellisesti vielä kuusen alla: jos nousu ehtii jo ensi vuoden alkuun, kannattaa entistä intensiivisemmin alkaa miettiä talletustensa korkojen laskentavälejä.

Velallista pohdituttaa tulevaisuudessa korkojen noustessa kuitenkin mitä todennäköisemmin vain lainan kuukausimenojen asioissa pitäminen. Niinpä korkojen seuraamisen tuleekin viimeistään tästä lähin olla velallisen tärkein aamutoimi; järkevä velanottaja pohtii tarkkaan eri vaihtoehtoja. Lisäksi kannattaa miettiä lainakokonaisuuttaan: Kauppalehden mukaan "vain laiska tai tyhmä jumittuu yhteen lainasummaan tai yhteen viitekorkoon" tai keskittää yhteen pankkiryhmittymään, mikä tarkoittaa siis varovaisuutta ja pitkäjänteisyyttä lainan suhteen. On lyhytnäköistä luottaa vallitsevaan tilanteeseen ja tuudittautua pankkikriisien tarjoamaan hetkelliseen tyynnytykseen.

Jos korot nousisivat parikin prosenttia, Kauppalehden laskelmien mukaan esimerkiksi tasaeräisissä lainoissa takaisinmaksuerät saattaisivat kasvaa jopa satojen eurojen edestä kuukaudessa, mikä pitkällä laina-ajalla kasvattaisi lainasummaa melkoisesti. Kukaan tuskin haluaa maksaa kohtuutonta hintaa lainastaan, joten kannattaakin miettiä sitooko lainansa koron käytännössä kolmen vai 12 kuukauden euriboriin.

Kiinteiden pitkien korkojen suosio kasvaa kasvamistaan, sillä lainan sitominen kiinteään korkoon takaisi korkojen pysymisen matalalla vaikka ne lyhyiden korkojen osalta nousisivatkin. Vaihtaminen kiinteään korkoon on kuitenkin tuottavaa vain, jos korot todella lähitulevaisuudessa nousevat, mutta on otettava huomioon, että myös mielenrauhasta kannattaa maksaa - koron käyttäytyminen määrittää kuitenkin pohjimmiltaan taloudenpidon tiukkuutta, eikä nyt ole aika tinkiä pienistäkään investoinneista.

Määräaikaistallettajien talletukset sen sijaan lepäävät koroillaan kuin uneton aamuyöllä: talletuksia tehdään vain lyhyiksi määräajoiksi, eikä korkojen nousua malteta odottaa - aivan kuten unikaan ei aamun sarastaessa ota tullakseen ja asentoa on vaihdettava jatkuvasti. Tällä hetkellä tuskin kukaan tekee vuosien talletuksia, kun yleisesti on tiedossa, että korot ovat kohta nousemassa.Riippuu tallettajan omasta pitkäjänteisyydestä, jaksaako hän odottaa korkojen nousua jopa vuoteen 2012 asti - toisaalta silloin voi ollakin luvassa melkoinen potti.

Oli korkojen nousu ovella sitten puolen tai puolentoista vuoden päästä, on velallisilla joka tapauksissa syy olla varpaillaan ja tallettajilla jotakin mitä odottaa: EKP:n korkoase on vielä levännyt vyöllä ja korkojen nousu maltillista, mutta toisaalta voisi ajatella, että nyt eletään ehkä vain tyyntä myrskyn edellä. Rahataskujen maltti on valttia ja odotus palkitaan samalla, kun velallinen saa taas keppiä. Mitä tahansa korkojen saralla tapahtuukaan on siis edullista olla kärsivällinen, tietoinen ja utelias.

- emmancipation

2 kommenttia:

  1. Miksi Suomessa haluttaisiin nostaa korkoja jo nyt tai mahdollisimman aikaisin? Eikö korkojen nostaminen vaikuttaisi aika negatiivisesti tavallisiin ihmisiin ja varsinkin heihin, joilla on lainoja? Nykyäänhän aika suurella osalla ihmisitä on joitakin tai edes jonkunsuuruisia lainoja (Suomessa)!

    VastaaPoista