Lamasukupolveako?

Suomi on kokenut viime vuosisadan aikana monensorttisia taloudellisia koettelemuksia. Pahin näistä oli 90-luvun alun lama, jonka vaikutuksia paikkailtiin vielä 2000-luvun alussakin. Viimeksi taantuman kurimuksesta meidät pelasti nyt jo monikansallinen tietoliikennealan yhtiö, Nokia. Taantumuksesta Suomi sai osansa taas vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä.

1990-luvun lamaa leimasivat Suomessa lukemattomat konkurssit, erittäin heikko taloustilanne ja suurtyöttömyys. Yritykset ja ihmiset velkaantuivat ja varsinkin pankit olivat suurissa vaikeuksissa. Valtion budjettivaje oli jopa useita prosentteja BKT:stä. Viimeisin suuri, koko maailmaa koskettanut taantuma sai alkusysäyksensä Yhdysvalloista. Ensimmäiset merkit taantumasta alkoivat näkyä alkuvuodesta 2007, mutta maailmalle kriisin seuraukset ylettyivät vasta vuonna 2008. Syitä lamaan olivat muun muassa korkea öljyn hinta ja rahoitussektorin kriisi USA:ssa. Useimpien valtioiden talouskasvu hidastui saman vuoden aikana ja monet maat olivat virallisesti taantumassa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuoteen kasvu oli vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä ensimmäistä kertaa negatiivinen sitten vuoden 2005. Myös vienti ja tuonti laskivat poikkeuksellisen voimakkaasti. Suomessa lama näkyi ja näkyy konkreettisesti yhä edelleen työttömyyden pahenemisena. Lomautuksiin päätyy yksi jos toinenkin yritys ja tehtaita joudutaan jopa sulkemaan.

Omassa arkipäivässäni taantuma ei ole näkynyt eikä tuntunut, muutoin kuin uutisotsikoissa ja ruokapöytäkeskustelussa, sillä omassa perheessäni ei olla jouduttu kärsimään pakkolomautuksista tai työmäärien dramaattisista muutoksista. Joidenkin tahojen mukaan oma ikäryhmäni olisi vastaavanlainen "lamasukupolvi", joksi 70-luvun alkupuoliskolla syntyneitä nuoria kutsuttiin 90-luvun lamavuosien myllerryksessä. Itse en koe viimevuosien taantuman merkitystä niin suureksi tulevaisuuteni ja kulutustottumusteni kannalta.

Vaikka vielä vuoden 2009 kevään ennusteet olivat hyvin synkän oloisia, Suomi on päässyt rapiköityä jaloilleen ja BKT on lähtenyt taas hitaaseen, mutta varmaan kasvuun ulkomaisten teollisuudentilausten lisääntyessä ja vähittäiskaupan elpyessä. Vaikka työttömyys onkin vielä 10:n prosentin pintaa ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä vielä pitkään, voi Suomella jo nähdä valoisan tulevaisuuden maailmantalouden elpyessä ja talouskasvun kiihtyessä.

HennaL