Opintotuen sitominen indeksiin

Opintotuen sitominen indeksiin

Suomen Ylioppilaskuntien liitto vaatii opintotukien sitomista indeksiin,
tai on jo vaatinut viimeiset parikymmentä vuotta. Asiaa käsiteltiin eduskunnassa,
mutta silti opintotuki säilyy ainoana vähimmäisetuna, jota ei ole Suomessa
sidottu indeksiin, eli opintotuki ei kasva talouden mukana. Opintotuen reaali-
arvo siis pienentyy jatkuvasti.

Valtion talous ei tule kaatumaan, vaikka opintotuet sidottaisiin indeksiin. Sitominen
maksaisi itsensä kyllä takaisin kun opiskelijat siirtyvät työelämään. Vaikka
opiskelijoilla on mahdollisuus rahoittaa opintonsa opintolainalla, nykyään
velaksi opiskelua ei nähdä vaihtoehtona, vaan opiskelun ohella käydään töissä.
Töissäkäyminen on lähes elinehto, koska ilman työkokemusta on vaikeaa saada töitä.
Valmistuessaan ammattiin ilman työkokemusta on kuin olisi valmis menemään suoraan
työttömyyskortistoon.

Mediassa ja poliitikoilla on omituinen käsitys siitä, että Suomi tulee tarvitsemaan
tulevaisuudessa työvoimaa ulkomailta, koska maassamme ei ole tarpeeksi työvoimaa.
Miksi olemme valmiita rahtaamaan ulkomaalaisia ja kielitaidottomia maahanmuuttajia Suomeen, kun maassamme on kielitaitoisia ja korkeasti koulutettuja suomalaisia, jopa tohtorin tutkinnon suorittaneita akateemikkoja, jotka täyttävät työttömyystilastoja. Eikö olisi ensin järkevämpää pyrkiä täystyöllisyyteen ja työllistää koko kansa, ennen kuin haetaan ulkomaalaisia Suomeen töihin? Tämä ei suinkaan ole rasismia ja suvaitsemattomuutta, vaan seikka, joka on syytä ottaa huomioon maamme tulevaisuutta kehittäessä. Lisäksi opiskelijoita tulisi ohjata nykyistä paremmin oikeisiin opintoihin ja kannustaa välivuosiin, jolloin opiskelijat voivat kehittää työosaamistaan tulevaisuudessa. Lisäksi opiskelijoita tulisi psyykata entistä enemmän yritteliäisyyteen sekä kliseiseen innovatiivisuuteen.

Opiskelijat voisivat kehittää osaamisestaan oman konseptinsa ja käyttää taitojaan oman yrityksen perustamiseen. Näin saataisiin Suomeen uusia Nokioita. Miksei suomalaisten hienot Pisa-tulkoset näy sitten menestyksenä työelämässä? Ruotsalaisilla on kyllä Hooetämmänsä ja keltasiniset huonekaluparatiisinsa, suomalaiset voisivat kehittää uusia suomalaisia menestystuotteita. Mikseivät opiskelijat voisi perustaa uusia yrityskiä, kuin raataa niska limassa pätkätöissä ja saada palkkioksi kenkää? Kuulostaa paljon houkuttelevammalta kehittää oma konsepti ja myydä sitä ulkomaille. Suomalaisesta designista on mahdollista tehdä samanlainen juttu kuin ranskalaisesta ruuasta, ruotsalaisista huonekaluista ja japanilaisesta populaarikulttuurista. Oikeanlaisella markkinoinnilla kiinalaiset ostavat suomalaisia Reino-tohveleita ja japanissa syödään karjalanpiirakoita.

Indeksiin sitominen mahdollistaisi opiskelijoiden elämäisen vähän helpommaksi, kun kaupasta olisi mahdollista ostaa yhtä monta nuudelipussia ja tonnikalapurkkia kuin viiden vuodenkin päästä, kun kustannukset ovat taas nousseet. Kun työpaikan saaminen olisi varmempaa tulevaisuudessa, varmasti opiskelijat valmistuisivat nopeammin. Ehkä opiskelijoita tulisi palkita varmalla työpaikalla ennemmin kuin valittaa heidän laiskuuttaan mediassa. Jos opiskelujen jälkeen odottaa työpaikka, olisi varmasti enemmän motivaatiota valmistua. Kun opiskelut loppuvat ja työpaikkaa saa etsiä kissojen ja hirvien avulla, on houkuttelevampaa pitää välivuosi ja lähteä rinkka selässä ja pilottilasit nenillä kiertämään maailmaa. Opiskelijoissa on potentiaalia, jota suomalainen työelämä ja poliitikot eivät ole ymmärtäneet valjastaa käyttöönsä. Ehkä melankolinen luonteemme ja kulttuurimme ei osaa antaa opiskelijoille omaa arvoaan. Tai kokeneemmat katsovat nuorien potentiaalia nuoruuden naiivisuudella. Mutta tässä voi piillä menestyksen kellokortti.

-JOHN-