Olen tässä nyt kuukauden ajan seuraillut kansanedustajaehdokas, Mikael Jungnerin sanomisia ja toimia. Olen huomannut, että siinä on mies, joka ei pelkää sanojensa seurauksia. Hän on kokenut vuosien varrella muutamia epäonnistumisia (syövän löytyminen ja potkut YLE:ltä), mutta silti hän kertoo mielellään mielipiteensä asiaan kuin asiaan.
Hän kirjansa Outolintu on närkästyttänyt eduskunnan naiskansanedustajia, sillä kirjassaan hän on kerskunut sänkypuuhillaan ja kertonut kuinka on yrittänyt iskeä pääministeri Mari Kiviniemeä.
Lähetimme ryhmäni kanssa sähköpostia Jungnerille ja kysyimme häneltä muutaman kysymyksen, kuten pitäisikö homoliitot sallia ja onko pakkoruotsi välttämätöntä. Saimme vastauksen, jossa hän kertoi, että hänen mielestään homoliitot pitäisi sallia ja pakkoruotsi on välttämätön. Kysyimme myös muutamia muita ajankohtaisia kysymyksiä.
Luin myös juuri Iltasanomista (14.11) artikkelin, jossa hän kritisoi hallitusta kun kukaan ei ota vastuuta mistään asioista, ei torkkupeitoista eikä isoäitien käännytyksestä.
Minusta on hienoa, että joku uskaltaa sano mielipiteensä, vaikka se aiheuttaisikin kritiikkia. Mielipiteiden tehtävänähän on luoda keskusteluja ja tunteita.
-Lare
torstai 18. marraskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti