Uskalias populisti

Nykypäivänä keskustellaan yhä useammin, voiko nöyrä ihminen pärjätä liike-elämässä ja politiikassa. Useimmitenhan pärjäämiseen näillä osa-alueilla liitetään ylpeys, piittaamattomuus ja jopa toisten alistaminen, jotka jo sanoina luovat negatiivisen mielikuvan asioista ja vievät kauas nöyrästä. Vaikka nöyryys on pohjimmiltaan hyvä asia, ei sillä kuitenkaan menesty, jos mediaan on uskominen. Menestyä voi todella vain olemalla nöyrä pelkästään itselleen, mistä esimerkkinä viime aikoina pinnalla ollut Mikael Jungner, SDP:n puoluesihteeri.

Jungner on kokenut elämänsä aikana rankkoja asioita. Hänellä on todettu muutamia vuosia sitten syöpä, hänen veljensä on tehnyt itsemurhan ja lisäksi hän sai lähtöpassit kauan johtamastaan sekä menestykseen viemästään YLE:stä. Kuitenkaan hän ei ole luovuttanut. Juuri lokakuussa kirjansa julkaisut Jungner on päättäväinen, rajoja rikkova ja räiskyvä persoona, joka ei pelkää tuoda jämäköitä mielipiteitään julki. Aamu-tv:n hallintoneuvostoja koskeva haastattelukin yltyi lähes riidaksi Keskustan Laanisen ja Jungnerin välillä, juuri mielipide-erojen takia.

Vaikka potkut YLE:stä eivät varmastikaan olleet Jungnerille mieluinen yllätys, hän ei ole välittänyt median ja ihmisten arvosteluista, vaan on tuonut uudelleen esille entisaikaiset puolueristiriidat: Hän sai potkut porvarien maailmasta, sillä on itse demari. Jungner ei siis pelkää kohahduttaa, mikä tuo esille hänen populistisen puolensa. Hän siis tietoisesti haluaa jäädä ihmisten mieleen.

Loppujen lopuksi Jungner porskuttaa yhä edelleen eteenpäin, kumartelematta turhaan muita ja välittämättä mustamaalauksesta. Hän ei ole tyhjänpuhuja, sillä hänen mielipiteensä ja tietonsa yrityksiä ja niiden johtamista kohtaan ovat tärkeitä suhteessa valtioon, onhan hän itse ollut alalla mukana. Hänen väitteissään on todella järkeä ja mielestäni on hienoa, että hän uskaltaa puolustaa niitä täysillä. Mielestäni ihmisten kannattaisi ottaa Jungnerista selvää muutenkin kuin iltalehtien otsikoiden perusteella, sillä ihmiset tekevät tyhmyyksiä, varsin nuoruudessaan, joista iltalehdet usein uutisoivat. Poliittisia mielipiteitä ei kuitenkaan niiden varaan kannata rakentaa. Vaikka nuoruus oli mitä oli, on Jungnerilla nyt uusia ja fiksuja ideoita Suomen kehitykseen liittyen. Tulevaisuutta ajatellen onkin harmi, että hän kuuluu eri vaalipiiriin.

- siiseli -